Tupakan terveysriskeihin on viime vuosina kiinnitetty huomiota, mutta alkoholi on selvästi lapsipuolen asemassa, eikä sen riskejä yleisesti oteta vakavasti. Molemmista aiheutuvat riskit syntymättömälle lapselle ovat merkittävästi suuremmat kuin minkään "ympäristökemikaalin". Siksi niiden kaupan tulee olla tiukasti valvottua.
Ihmisen ensimmäinen vuosi hedelmöityksestä alkaen on vaarallisinta aikaa hänen elämässään. Ei tiedetä tarkkaan, kuinka moni hedelmöittynyt munasolu tai alkio abortoituu, mutta arviot liikkuvat kymmenissä prosenteissa. Mahdollisesti alle puolet alkaneista raskauksista päättyy terveen lapsen syntymiseen. Syitä voi olla monenlaisia, infektiot, kemikaalit, mekaaniset vauriot, geneettiset tai muut vauriot siittiössä tai munasolussa. Jos alkio selviytyy sikiövaiheeseen (noin 8 viikkoa hedelmöityksestä), mahdollisuudet selviämiseen parantuvat olennaisesti.
Äitikin on ympäristöä
Kaikki muut kuin omassa perimässä olevat virheet ovat alkion ja sikiön kannalta ympäristövaikutuksia, olivatpa ne sitten fysikaalisia tai kemiallisia. Siten tekijät, jotka eivät ole äidin kannalta ympäristötekijöitä, vaan joko hänen omia sisäisiä tekijöitään (esim. diabetes), lääkitystä (esim. tetrasykliiniantibiootit) tai elintapatekijöitä (esim. alkoholi) ovat alkiolle ja sikiölle ympäristötekijöitä. Syntymättömän lapsen kannalta äiti siis suojaa monilta ympäristöriskeiltä, mutta tuo lisää uusia.
Ristiriitaista suhtautumista
Euroopan unioni on esittänyt SCALE-ohjelmassaan, että erityisesti lasten takia, niin syntymättömien kuin jo syntyneiden, on oltava erityisen tiukka kemikaalien säätelyssä. Useita aineita on vaadittu kokonaan kiellettäviksi. On vaadittu varovaisuusperiaatteen (ks. Mikä on varovaisuusperiaate – onko parempi katsoa kuin katua?) soveltamista, jos riskeistä ei ole varmaa tietoa. Tämä on näkynyt mm. dioksiinien raja-arvoissa, jotka on asetettu pääasiassa lasten kehityshäiriöiden perusteella laskettujen riskien mukaan. Euroopan unioni ei ole kuitenkaan hyväksynyt terveydellisiä perusteita alkoholi- ja tupakkapolitiikassa. Se on pakottanut Pohjoismaat samaan rintamaan alkoholi- ja tupakkapolitiikassaan maiden pääosan kanssa ja katsoo rajoittavat toimet kaupan esteiksi. Ei esimerkiksi ollut mahdollista vaatia varoitusmerkintöjä terveyshaitoista alkoholia sisältävien juomien pulloihin.
Tunnettuja ympäristökemikaaleja, jotka ovat aiheuttaneet syntymävaurioita, ovat mm. raskasmetallit elohopea ja lyijy, PCB-yhdisteet (ns. Yusho-syndrooma vuonna 1968) ja dioksiinit (Seveson onnettomuus vuonna 1976). Kaikkia näitä aineita on tällä perusteella jo voimakkaasti säädelty, monien käyttö kielletty kokonaan. Kehityshäiriöitä aiheuttavia lääkkeitä ovat mm. dietyylistilbestroli, talidomidi, tetrasykliinit, liiallinen A-vitamiini ja syöpälääkkeet. Lääkärit tuntevat hyvin perusteet välttää niiden käyttöä raskauden aikana.
Alkoholi ja tupakka pahimmat
Alkoholi aiheuttaa ns. fetaalialkoholisyndroomaa eli sikiön alkoholioireyhtymää eri maissa 1–5 lapsella tuhannesta syntyneestä. Tämä on vakava kehityshäiriö, joka vaikeissa muodoissaan johtaa pahasti kehityshäiriöiseen yksilöön. Lievempiä hermoston kehityshäiriöitä sairastavia lapsia syntyy luultavasti enemmän tämän lisäksi. Siten kehityshäiriöisiä lapsia on Suomessa rajanvedon tasosta riippuen useita satoja. Tupakointi pienentää syntymäpainoa säännön mukaan noin 200 grammalla. Tämä on varsin merkittävä vaikutus, koska syntymäpaino liittyy monin tavoin myöhempään elämään jopa aikuisiässä. Mistä tahansa "ympäristön kemikaalista" näin suuret vaikutukset väestötasolla olisivat ennen kuulumattomia.
Alkoholi ja tupakka ovat siis eettisesti kummallisia syntymättömän lapsen ympäristötekijöitä. Niitä säädellään yhteiskunnassa täysin eri logiikalla kuin ns. ympäristökemikaaleja, mutta lapsen kannalta ne eivät eroa näistä mitenkään. Niitä pidetään äidin yksilönvapauden kannalta niin keskeisinä, että niiden välttämisestä voidaan antaa neuvoja, mutta kynnys yhteiskunnan tiukempiin toimenpiteisiin on hyvin korkea. Kuitenkin, jos vaaditaan, että syntymättömien lasten suojaamiseksi on suhtauduttava äärimmäisen tiukasti torjunta-aineisiin, dioksiineihin ja raskasmetalleihin, olisi johdonmukaista suhtautua samoin äidin alkoholinkäyttöön ja tupakointiin eikä sortua kaksinaismoraaliin.
Raskauden aikana altistuksista eroon
Yksiselitteinen neuvo tupakoiville ja alkoholia käyttäville tuleville äideille siis on: nollatoleranssi raskauden ja imetyksen aikana. Kummankaan osalta ei tiedetä vaaratonta rajaa, joten riskejä ei kannata ottaa. Voi tuntua kovalta neuvolta, mutta jos ei niistä itse pysty luopumaan: kannattaa hakea ammattiapua.
Ehkäpä ei kannattaisi aloittaakaan
Joku voi tasa-arvon nimissä parahtaa tästä, mutta edellä oleva olisi syytä tehdä selväksi tytöille, ennen kuin he aloittavat tupakan tai alkoholin käytön. Erityisesti tupakkaan kehittyy niin voimakas riippuvuus, että siitä on vaikea luopua sitten, kun niin pitäisi tehdä. Siksi kannattaa kaksi kertaa miettiä, ennen kuin aloittaa.
Kuvitellun tasa-arvon ja väärinymmärretyn "itsenäistymisen" takia ei kannata ottaa riskejä ja siirtää seuraamuksia seuraavan sukupolven kannettavaksi. Näistä syistä alkoholi ei myöskään kuulu päivittäistavarakauppaan, eikä sinne sen puoleen kuuluisi tupakkakaan. Koulutettua henkilökuntaa edellyttävissä erikoismyymälöissä esim. myyntiä alaikäisille olisi helpompi valvoa.
