Hyvä jalkaterveys osana työhyvinvointia lisää työssä jaksamista, mutta siitä huolehtiminen on pääosin työntekijän omalla vastuulla.
Työikäisillä kipuja on eniten polvissa, jalkaterissä, selässä ja lonkissa osasyynä voi olla alaraajojen linjausvirheet (ks. Alaraajojen kunnon yhteys pystyasentoon ja kehon hallintaan–Alaraajan vaikutus lantion ja selkärangan asentoihin ja vakauteen). Myös jalkainfektiot, turvotukset, varpaiden ja jalkaterän asentopoikkeamat ja känsät ovat yleisiä.
Hyvä työpäivä sisältää seisomista, liikkumista, istuen tehtävää työtä ja taukoja. Seisomatyössä työtehtävät ovat usein yksitoikkoisia ja yksipuolisesti kehoa kuormittavia (taulukko Istuma- ja seisomatyön riskejä alaraajaterveydelle). Seistessä alaraajoihin kohdistuu kahdenlaisia voimia: kuormitus alustalta kehoon ja kehon painon aiheuttama pystysuuntainen voima. Istumatyö altistaa alaraajojen verenkierron sekä lonkan koukistajien sekä ojentajien lihasvoiman heikkenemiselle.
Alaraajavaivojen ja tapaturmien ehkäisy
Arviolta 200 000 ihmistä kärsii työn aiheuttamista alaraajavaivoista, kuten akillesjänne- ja nivelsidevammoista ja vaivaisenluusta. Työikäisillä yleisiä ovat myös iho- ja kynsimuutokset, jalkainfektiot sekä päkiä- ja kantakivut. Osa jalkavaivoista pahenee työnteon seurauksena.
Alaraajoihin kohdistuvista työtapaturmista yleisimpiä ovat nyrjähdykset (ks. Nilkan nyrjähdyksen hoito) ja venähdykset, jotka syntyvät usein kaatumisen seurauksena. Alaraajojen ja keskivartalon hyvä lihaskunto parantavat kehon hallintaa ja vähentävät kaatumistapaturmia (ks. Alaraajan vaikutus lantion ja selkärangan asentoihin ja vakauteen, taulukko Alaraajojen kunnon yhteys pystyasentoon ja kehon hallintaan). Lisäksi kaatumisia on mahdollista ehkäistä huolehtimalla muun muassa hyvästä valaistuksesta ja valitsemalla kengät liukkauden ja epätasaisuuden mukaan (ks. Kengän pohjan vaikutus jalkaterveyteen).
Keskivartalon lihaksiston hyvä hallinta vaikuttaa merkittävästi alaraajojen toimintoihin (taulukko Alaraajojen kunnon yhteys pystyasentoon ja kehon hallintaan). Siksi onkin tärkeää huolehtia monipuolisesta liikunnasta ja koko kehon lihasvoiman ylläpitämisestä. Monipuolinen liikunta on myös erinomainen vastapaino passiiviselle ja yksipuolisesti kuormittavalle työlle.
Ikääntymisen vaikutukset
Ikääntyminen lisää erityisesti seisomatyötä tekevien alaraajojen sairastumis- ja vammariskiä. Iän karttuessa tuki- ja liikuntaelimistössä tapahtuu muutoksia, esimerkiksi lihasvoiman heikkeneminen, lihasten ja jänteiden elastisuuden väheneminen, nivelten liikkuvuuden aleneminen, nivelsiteiden heikkeneminen ja jalkapohjan rasvapatjojen surkastuminen. Alaraajojen voiman väheneminen heikentää tasapainon hallintaa (ks. Alaraajan ja jalkaterän nivelten ja lihasten kunto, Ikääntyneen jalkojen omahoito, , täydentävää tietoa Työikäisen jalkaterveyden perusasiat).
Fyysisen kunnon merkitys
Alaraajojen lihasvoimaa tarvitaan seisovassa, liikkuvassa sekä nostotyössä, toistuvaa kyykistelyä vaativissa tehtävissä sekä liikuttaessa portaissa. Koska liikunnan suotuisat vaikutukset eivät varastoidu, säännöllinen liikunta on välttämätöntä työssä jaksamisen kannalta.
Liikkumattomuuden aiheuttamaa tulevaisuuden työterveysuhkaa voidaan vähentää lisäämällä työntekijöiden fyysistä aktiivisuutta. Työntekijöiden hyvä fyysinen kunto vähentää terveysriskejä ja edistää työ- ja toimintakykyä.
Hyvää alaraajojen ja keskivartalon lihasvoimaa tarvitaan kehon kannatteluun ja nivelten suojeluun. Mitä vahvemmat lihakset ovat, sitä pienempi vaara on käyttää kehoa väärin erilaisissa työtehtävissä (ks. 2.10–2.25, 4.10–4.35).
| Istumatyön riskit | Alaraajojen verenkierron heikkeneminen
|
|---|---|
Lonkan koukistajien lyheneminen ja lonkan ojentajien lihasvoiman heikkeneminen
|
|
| Seisomatyön riskit | Asentoa ylläpitävien lihasten väsyminen
|
Laskimoiden paluuvirtauksen heikkeneminen
|
|
Alaraajojen ja jalkaterien niveliin kohdistuva lisääntynyt paine heikentää nivelrustojen
aineenvaihduntaa.
|
|
Kantapäihin ja päkiöihin kohdistuva paine
|
