Jalkojen omahoito on keskeinen osa jalkaterveyden ylläpitoa myös ikääntyneillä. Omahoidon perusasiat ovat samat kuin muillakin: ihon ja kynsien omahoito, sopivien kenkien ja sukkien käyttö sekä säännöllinen jalkojen tarkastaminen sekä alaraajojen kuntoa ylläpitävä jalkavoimistelu ja liikunta (ks. Jalkojen omahoidon merkitys ja sisältö, Jalkavaivojen ehkäisy ja omahoito). Iän lisääntyessä voimavarat ja kyky omahoidon toteuttamiseen heikkenee. Apua ja tukea omahoitoon kannattaa hakea aktiivisesti ennen kuin jalkavaivoja kehittyy tai vaivat pahenevat (ks. Jalkavaivojen asiantuntijahoito omahoidon tukena).
Jalkaterveyden ammattilaisilta saa apua ja tukea sekä ohjausta omahoitoon (ks. Jalkaterapeutti: asiantuntemus ja työskentely, Rekisteröity jalkojenhoitaja: asiantuntemus ja työskentely).
Kengät
Kengät tulee valita jalkaterveyden mukaisesti (ks. Ikääntyneen jalkaterveyttä ja turvallista liikkumista tukevat kengät). Sopivilla, käyttötarkoituksen mukaisesti valituilla kengillä voidaan ehkäistä jalkavaivoja ja mahdollisesti kehittyneiden vaivojen pahenemista.
Ikääntyneillä kenkien merkitys erityisesti tasapainon ylläpitämisessä on erittäin tärkeä kaatumisriskiä vähentävä tekijä (ks. Alaraajojen kunnon yhteys pystyasentoon ja kehon hallintaan, taulukko Liikehallinnan harjoittaminen).
Ihon hoito
Ikääntyvälle iholle on ominaista sen ohentuminen ja siitä johtuvat erilaiset oireet. Myös sairaudet ja lääkkeet voivat rasittaa ohentunutta ihoa. Talin ja hien erityksen vähenemisen seurauksena ihoa suojaavan rasva- ja happovaipan rakenteelle välttämättömiä aineita on liian vähän. Ihon vastustuskyvyn heikentyessä jalkainfektioriski lisääntyy (ks. Ruusu).
Ihon kuivuus johtuu osin ihon ohenemisesta ja rasvojen vähenemisestä. Hormonitoiminnan muutokset voivat näkyä ihon kuivumisena ja halkeiluna. Kuiva iho hilseilee ja aiheuttaa kutinaa. Kutina houkuttaa raapimaan ihoa, minkä seurauksena iho menee rikki ja tulehtuu helposti.
Kun iho ohenee, sitä tulee käsitellä aiempaa hellävaraisemmin. Säännöllinen jalkojen pesu ja rasvaus perusvoiteella on omahoidon perusta. Jalat pestään haalealla vedellä ja saippuan sijasta käytetään perus- tai pesuvoidetta. Jalat kuivataan taputtelemalla, niin iho pysyy ehjänä. Jalkainfektioiden riskin vähentämiseksi varvasvälien ohut iho kuivataan huolellisesti (ks. Jalkojen pesu ja kuivaus, Jalkojen ja säärien ihon rasvaus, Varvasvälihautuman hoito).
Varpaankynsien hoito
Terveet pitkät varpaankynnet voidaan lyhentää läheisten tai terveydenhuoltohenkilöstön toimesta. Pitkien ja paksujen kynsien sekä kynsisienen hoito kuuluvat jalkaterveyden ammattilaiselle, jolla on asianmukaiset välineet niiden hoitoon (ks. Varpaankynsien hoito).
Lihasvoima ja tasapaino
Alaraajojen lihasvoima heikkenee ääriosista alkaen ikävuosien karttuessa. Lihasvoimaa voidaan kuitenkin ylläpitää erilaisilla lihaskuntoharjoitteilla (ks. Alaraajojen lihastasapainon ja linjausten ylläpito, Jalkaterän ja varpaiden toimivuuden ylläpito). Myös kävely, vesijuoksu, pyöräily (ulkona tai kuntosalissa) ovat hyviä tapoja ylläpitää ja kartuttaa lihasvoimaa. Kaiken harjoittelun taustalla on säännöllisyys. On hyvä saada lihaskuntoharjoittelusta säännöllinen rutiini arkeen. Myös ikääntyneet, jotka eivät liiku paljoa, hyötyvät tuolivoimistelusta.
Hyvä lihasvoima edistää myös tasapainon ylläpitoa. Tasapaino on yksi liikehallinnan osatekijöistä (taulukko Liikehallinnan harjoittaminen). Tasapainoa vaaditaan joka päivä. Heikentynyt tasapaino lisää kaatumisriskiä. Tasapainoa voidaan harjoitella yksinkertaisilla harjoitteilla, esimerkiksi seisominen yhdellä jalalla kädellä seinään tukien tai käveleminen erilaisissa maastoissa. Koska ikääntyminen heikentää myös nopeus- ja ketteryysominaisuuksia (ks. Liikehallinnan harjoittaminen), niitä on hyvä kehittää osana harjoittelua.
Lihasvoimaharjoittelulla voidaan estää tai ainakin hidastaa lihasvoiman menetystä tehokkaasti. Ihmisen kyky lisätä lihasmassaa ja -voimaa säilyy koko eliniän. Jo muutaman kuukauden säännöllinen lihasvoimaharjoittelu lisää iäkkäiden lihasvoimaa 10–30 %. Lihasvoimaharjoittelun pitäisi sisältyä ikään sovellettuna jokaisen elintapoihin. Lihasvoimaharjoittelu sopii ohjattuna myös erittäin iäkkäille ja heikkokuntoisille ihmisille (ks. Alaraajojen lihaskunnon harjoittaminen).
