Kengän sisäpituuden mittaus on keskeinen sopivankokoisen kengän valinnassa. Vanhempien on hyvä opetella mittaamaan itse lapsen jalkaterän pituus, leveys ja laajuus (taulukko Lapsen jalkaterän luotettavat ja epäluotettavat mittaustavat).
Kengän sisäpituuden ja jalkaterän pituuden mittaus plus12-jalkamitalla
Helpoin ja luotettavin tapa on hankkia edullinen plus12-jalkamitta, millä voi vaivattomasti mitata kengän sisäpituuden ja jalkaterän pituuden.
Plus12-jalkamitassa on valmiina 12 mm käynti- ja kasvuvara (kuva ). Uusia kenkiä ostettaessa, pitää mittaan muistaa lisätä 5 mm. Mitasta näkee myös suuntaa antavat kengän kokonumerot 17–45.
Jalkaterän pituuden ja leveyden mittaus jalkapohjan ääriviivapiirroksen avulla
Jalkaterän ääriviivapiirros kannattaa tehdä aina ennen kenkäostoksille lähtöä ja ottaa mukaan kauppaan. Ääriviivapiirroksen tekemiseen tarvitaan ohutta pahvia tai paperia, kynä, sakset ja viivain tai mittanauha. Ääriviivapiirros tehdään molemmista jaloista, jotta saadaan selville jalkaterien mahdollinen kokoero (taulukko Jalkaterän ääriviivapiirroksen piirtäminen ja jalkaterän lev).
Ääriviivapiirros asetetaan kengän kantapäähän ja pidetään sitä toisella kädellä paikalla ja toisella kädellä piirosta rullataan kohti kengän kärkeä. Jos jalkaterän ja kengän sisäpituus ovat yhtenevät, piirros pysyy suorassa. Jos kengän sisämitta on liian lyhyt, menee piirros mutkalle tai taittuu kärjestä.
Koska ääriviivapiirros yleensä rypistyy kenkään laitettaessa, mallin mukaisesti voi tehdä 1–2 sentin kaistaleen, joka on helppo pujottaa kenkään (kuva ). Päkiän leveys antaa viitteitä sopivaa laajuutta valittaessa. Normaalit laajuudet ilmoitetaan kirjaimin F–M (kapea–erittäin laaja. (ks. 6.10)
Jalkaterän laajuus (päkiän ympärys) mitataan mittanauhalla lapsen seisoessa (kuva ). Laajuus mitataan sekä ilman sukkaa että sukka jalassa,näin nähdään, kuinka paljon sukka vie tilaa kengässä (taulukko Jalkaterän laajuuden (päkiän ympäryksen) mittaus mittanauhal, ks. artikkeli Kengän istuvuuden vaikutusjalkaterveyteen). Osa lastenkenkien valmistajista tarjoaa eri laajuuksia. S (kapea), M (keskiverto), W (laaja).
Jalkaterän pituuden arviointi irtopohjallisen avulla
Ennen mittausta on hyvä varmistaa pohjallisen oikea koko tunnustelemalla sitä kengässä (taulukko Lapsen jalkaterän pituuden arviointi irtopohjallisen avulla). Kengissä oleva pohjallinen voi olla liian lyhyt tai liian pitkä. Pohjallinen on oikean pituinen, jos kengän kärkeen ei jää tyhjää koloa ja pohjallinen pysyy tukevasti paikalla (kuva ). Pohjallinen on liian pitkä kenkään, jos se kaartuu varvastilassa ylös tai menee ryppyyn.
Jos kengässä ei ole irrotettavaa pohjallista, voi mittaukseen käyttää tavallista pohjallista. Mittaustilanteessa on varmistettava, että lapsi seisoo pohjallisen päällä niin, että kantapää on 1 cm takareunasta (kuva ). Mittaus tehdään usein väärin, kantapää kiinni pohjallisen takareunassa.
Luotettavat tavat | Plus12-jalkamitalla mittaus |
---|---|
Jalkapohjan ääriviivapiirroksen käyttö | |
Irtopohjallisen avulla mittaus | |
Epäluotettavat tavat | Kengän ollessa jalassa
|
Asetetaan lapsen jalkaterä ja kengän pohja vastakkain. | |
Luotetaan lapsen arvioon.
|
1 | Tarkistetaan, että kengässä oleva irtopohjallinen on oikean kokoinen.
|
---|---|
2 | Otetaan pohjallinen kengästä. |
3 | Asetetaan lapsi seisomaan pohjallisen päälle niin, että kantapää on 1 cm päässä pohjallisen takareunasta. |
4 | Mitataan, paljonko pohjallisessa on tilaa pisimmän varpaan edessä.
|