Vauvaiästä lähtien alaraajat ja jalkaterät tarvitsevat monipuolista harjoitusta, jotta lihakset ja sisäkaari kehittyvät tukemaan tasapainoista pystyasentoa, seisomista ja kävelyä (ks. Lasten ja nuorten jalkaterveyttä heikentäviä tekijöitä). Monipuolinen liikunta mahdollistaa hyvän peruskunnon ja kehonhallinnan sekä ehkäisee rasitusvammoja. Lihasvoiman ja -kestävyyden kehittymiseksi ja ylläpitämiseksi liikunnan tulisi sisältää lihaksistoa kuormittavia osioita. Liikuntakäyttäytymista selvittäneiden uusimpien tutkimusten mukaan lasten ja nuorten fyysinen toimintakyky on tasolla, joka voi haitata arjessa jaksamista.

Erilaisten ärsykkeiden tarjoaminen

Alaraajojen ja jalkaterän luiden muotoutuminen ja lihasten vahvistuminen edellyttää kontaktia alustaan, liikkumisvapautta ja paljon erilaisia ärsykkeitä. Paljain jaloin liikkuessa välittyy jatkuvasti tietoa alustasta, sen muodoista sekä vartalon ja alaraajan asennoista (ks. Liikehallinnan harjoittaminen, Paljasjalkakävely on tehokasta jalkavoimistelua).

Säännöllinen paljain jaloin tai jalkaterän liikkeitä myötäävien kenkien kanssa kävely erilaisilla alustoilla edistää motorista kehitystä, lihasten vahvistumista, hyvää pystyasentoa ja liikkumistaitoja (taulukko Lapsen ja nuoren alaraajojen kasvu ja kehityksen tukemisen k). Lapsen jalkaterät ovat erittäin joustavat ja liikkuvat ja nilkat vahvat, joten perusterve lapsi ei tarvitse tukevia tai jäykkiä kenkiä kävelyä opetellessaan (taulukko Paljasjalkakengät työkenkinä).

Kuormituksen vaikutukset

Raajojen kasvulevyihin kohdistuva epäsymmetrinen kuormitus voi muuttaa luun kasvusuuntaa. Pitkäaikainen asento alaraajat kiertyneinä esimerkiksi leikkiessä, nukkuessa tai vatsalla maaten, polvet koukussa ja sääriluut ulos kiertyneinä, voivat hidastaa raajojen normaalia kehitystä tai lisätä pysyvien asentopoikkeamien riskiä (ks. Alaraajan ja jalkaterän luuston ja pehmytkudosten kehittyminen).

Koska osa luista luutuu vasta 24-vuotiaana (ks. Alaraajan ja jalkaterän luuston ja pehmytkudosten kehittyminen), jalkaterän rustoiset rakenteet muotoutuvat helposti virheellisiin asentoihin pienissä, puristavissa, ja hankaavissa sekä jalkaterän lihasten ja nivelten toimintoja estävissä kengissä.

Vauvaikäinen

Lapsen sensomotorisen kehityksen tukeminen on osa lapsen päivittäistä hoitoa. Vatsamakuu vahvistaa monipuolisesti lihaksistoa ja on edellytys tulevan liikunnallisen kehityksen kannalta. Kosketus on keskeinen osa vauvan perustarpeita. Vauvahieronta auttaa vauvaa tunnistamaan raajansa ja hallitsemaan kehoaan, lihaksiaan ja liikkeitään.

Ryömiminen paljain jaloin on joustavaa. Takaperin ryömivällä lapsella kengät painavat jalkaterän ja säärien rakenteita. Kontatessa käsien ja jalkojen vuorotahtinen liike aktivoi oikean ja vasemman aivopuoliskon välisiä yhteyksiä. Tämä edistää lapsen liikunta- ja kielellisten taitojen kehitystä, hahmottamista ja oppimista.

Vauvalla on omat keinot motoriikan kehittymiseen, lihasten vahvistumiseen sekä liikkumisen kehittymiseen. Hermoston kehitys määrää etenemistahdin. Sitä ei voi eikä kannata kiirehtiä. Lapsi oppii kävelemään, kun aivojen kehitys on edennyt riittävälle tasolle. Kengät eivätkä keinotekoiset kävelylaitteet edistä kävelemään oppimista. Kengät voivat estää jalkaterien ja varpaiden normaaleja liikkeitten ja lihastoimintojen kehittymistä.

Erilaiset välineet, kuten babysitteri, lelumatto, kävelytuoli ja pomppukeinu, helpottaa lapsen hoitoa. Liikaa ja yksipuolisesti käytettynä ne osin estävät ja hidastavat lapsen motoriikan kehittymistä. Babysitteri ja turvakaukalo aktivoivat vatsalihaksia ja passivoivat selkälihaksia.

Hyppykiikussa varpaat ulottuvat lattiaan ja nilkka on ojennuksessa. Tämä asento vahvistaa vallalla olevia primitiivireaktioita ja voi viivästyttää niiden häviämistä ja kävelyn opettelua. Kun nilkan koukistus puuttuu, lapsen voi olla vaikea opetella kävelemään rullaamalla jalkaterällä.

Kävelyteline tukee huonoa pystyasentoa ja ohjaa epäluonnolliseen kävelyn malliin. Kävelytelineen käyttö on yhteydessä viivästyneeseen ryömimiseen, seisomiseen ja normaaliin kävelyyn.

Kouluikäinen

Kehon yhteistoimintojen ja motoristen taitojen harjaannuttaminen on otollisinta 7–10-ikävuoden välillä (ks. Liikehallinnan harjoittaminen). Koululiikuntaan voisi sisällyttää jalkapohjan ihotunnon aktivoitumista kehittäviä harjoitteita esimerkiksi paljasjalkaradan avulla (taulukko Lapsen ja nuoren alaraajojen kasvu ja kehityksen tukemisen k).

Kouluikäisten lasten lihaskunnon vahvistaminen on hyvä aloittaa ennen murrosikää. Lihaskuntoa kehittävät esimerkiksi lihaskuntoliikkeet, kuntopiiri, kuntosaliharjoittelu, voimistelu ja aerobic (ks. Alaraajojen lihaskunnon harjoittaminen, Alaraajojen liikkuvuuden harjoittaminen, Jalkavoimistelun tavoitteet ja toteutusperiaatteet).

Säännöllinen työskentelyasennon vaihtaminen ja tasapainon aktivoituminen istuessa ja seisoessa vähentävät kehon asentopoikkeamien kehittymistä ja parantavat keskittymiskykyä. Aktiivisen istumisen ja seisomisen vuorottelu esimerkiksi läksyjä tehdessä ja tietokoneella ollessa aktivoi huomaamatta myös liikunnallisesti passiivista lasta (ks. artikkelit Alaraajojen lihastasapainon ja linjausten ylläpito, Alaraajan vaikutus lantion ja selkärangan asentoihin ja vakauteen, Jalkaterän ja varpaiden toimivuuden ylläpito, taulukko Lasten ja nuorten ergonomian parantaminen kotona, päiväkodis).

Toimintojen aktivointi

Keski-Euroopassa on monissa kouluissa siirrytty seisomapulpettien ja seisomatyynyjen sekä kehon toimintoja aktivoivien tuolien käyttöön hyvin tuloksin. Epävakaa alusta aktivoi asento- ja liiketuntoelinten toimintaa ja kehittää tasapainoa (ks. Liikehallinnan harjoittaminen). Matto soveltuu seisten tapahtuvaan työskentelyyn kotona ja työpaikalla sekä harjoitteluun (kuva ).

Kuva

Seisontamatto. Maton materiaali on pehmeää ja joustavaa polyuretaania. Askellus tai seisominen matolla aktivoivat koko ajan pystyasentoa ylläpitäviä sekä liikettä aikaansaavia lihaksia ja lonkkaa vakauttavia syviä lihaksia.

Koulurepun vaikutukset

Koulurepun suositeltu paino on enintään 10–12 % – enintään 15 % lapsen ja nuoren painosta. 20 kg painavan lapsen koulureppu saisi painaa enintään kolme kiloa. Repun mallilla, ominaisuuksilla ja tavaroiden pakkaamisella reppuun on terveydellistä merkitystä. Perinteinen selkäreppumalli valuu täysinäisenä väärien säätöjen ja pakkauksen seurauksena alaselän alueelle ja kuormittaa lanneselkää. Salkkumallinen on helpompi pakata tasapainoisesti.

Selän asennon muutos muuttaa myös lantion ja alaraajojen asentoa ja toimintoja. Painavaa reppua kannettaessa kävelyn askelvaiheet muuttuivat: yhden jalan tukivaihe lyheni ja kaksoistukivaihe piteni, jotta tasapaino ei horju (ks. Alaraajojen kunnon yhteys pystyasentoon ja kehon hallintaan, Alaraajojen lihastasapainon ja linjausten ylläpito, Alaraajan vaikutus lantion ja selkärangan asentoihin ja vakauteen).

Reppua ostettaessa kannattaa kiinnittää huomiota tyhjän repun painoon, paino saisi olla enintään 1,2 kiloa.

Taulukko 1. Lapsen ja nuoren alaraajojen kasvu ja kehityksen tukemisen keinoja.
Motorisen kehityksen tukeminen Merkitys Aktivoi lapsen koko kehon käyttöä.
Asento- ja liiketuntemukset kehittävät vartalon ja raajojen hallintaa.
Keinot Lapsen monipuolinen käsittely: nostaminen, kantaminen, vatsalla makuuttaminen, pukeminen ja vaipanvaihto sylissä
Vauvahieronta kehittää tuntoaistia ja edistää motorista kehitystä.
Vähissä, löysissä vaatteissa tai alasti: raajojen jatkuva heiluttelu ja potkiminen vahvistavat alaraajojen lihaksia ja valmistavat liikkumiseen.
Paljain jaloin liikkuminen Merkitys Jalkapohjan ihotunnon sekä nilkan asento- ja liiketunnon (proprioseptiikka) aktivoiminen ylläpitää tasapainoa, auttaa korjaamaan asentoa ja edistää kehon eri osien yhteistoimintaa.
Keinot Sisällä aloitus paljasjalkakengillä
Turvallisessa ympäristössä ilman kenkiä: ensin pehmeä alusta
Jalkapohjat tottuvat 4–6 viikossa uusiin ärsykkeisiin.
Monipuolista, reipasta ja tehokasta liikunta Merkitys Kehittää motorisia perus- ja erityistaitoja, fyysistä toimintakykyä, kestävyyskuntoa (yli 8 v).
Ehkäisee tuki- ja liikuntaelinsairauksia.
Vähentää ahdistusta ja masennusoireita.
Edistää tiedollista toimintaa, oppimista ja koulumenestystä.
Lisää perheen yhdessäoloa ja vähentää paikallaoloa ja ruutuaikaa.
Keinot Monipuolisuus: pihaleikit, pallopelit, piha-askareet, pyöräily, koulumatka kävellen, uinti, hiihto, luontoretket ohjatun liikuntaharrastuksen ohella
Taulukko 2. Lasten ja nuorten ergonomian parantaminen kotona, päiväkodissa ja koulussa. Ergonomiaa parantamalla voidaan ehkäistä ja vähentää lasten ja nuorten tuki- ja liikuntaelinvaivoja.
Säädettävät kalusteet Merkitys Kasvavat lapsen ja nuoren ja sisarusten mittojen mukaan ja vähentävät selkävaivoja ja selän asentopoikkeamia.
Keinot Aktiivisuutta tukevat, säädettävät jakkarat tai tuolit ja työpöydät
Pyörättömät tasapainotuolit myötäilevät kehon liikkeitä, sopivat pieneenkin tilaan, ei monimutkaisia säätöjä.
Istumisen ja seisomisen vaihtelu Merkitys Tasaa kehoon kohdistuvaa kuormitusta.
Keinot Koulutehtävät tehdään tauottaen sekä vaihdellen istumista ja seisomista.
Aktiivinen seisominen Merkitys Kehittää kehon osien yhteistoimintaa (koordinaatiota) ja ehkäisee istumisen aiheuttamia haittoja.
Keinot Seisontapulpetit ja seisontamatot, kuva Seisontamatto
Oikea repun paino Merkitys Optimoi selän, lantion ja alaraajojen asentoa.
Keinot Repun ihanteellinen paino sisältöineen on 10–12 % lapsen tai nuoren painosta.