Erilaisten ärsykkeiden tarjoaminen

Alaraajojen ja jalkaterän luiden muotoutuminen ja lihasten vahvistuminen edellyttää kontaktia alustaan, liikkumisvapautta ja paljon erilaisia ärsykkeitä. Paljain jaloin liikkuessa välittyy jatkuvasti tietoa alustasta, sen muodoista sekä vartalon ja alaraajan asennoista (ks. Liikehallinnan harjoittaminen, Paljasjalkakävely on tehokasta jalkavoimistelua).

Säännöllinen paljain jaloin tai jalkaterän liikkeitä myötäävien kenkien kanssa kävely erilaisilla alustoilla edistää motorista kehitystä, lihasten vahvistumista, hyvää pystyasentoa ja liikkumistaitoja (taulukko Lapsen ja nuoren alaraajojen kasvu ja kehityksen tukemisen k). Lapsen jalkaterät ovat erittäin joustavat ja liikkuvat ja nilkat vahvat, joten perusterve lapsi ei tarvitse tukevia tai jäykkiä kenkiä kävelyä opetellessaan (taulukko Paljasjalkakengät työkenkinä).

Kuormituksen vaikutukset

Raajojen kasvulevyihin kohdistuva epäsymmetrinen kuormitus voi muuttaa luun kasvusuuntaa. Pitkäaikainen asento alaraajat kiertyneinä esimerkiksi leikkiessä, nukkuessa tai vatsalla maaten, polvet koukussa ja sääriluut ulos kiertyneinä, voivat hidastaa raajojen normaalia kehitystä tai lisätä pysyvien asentopoikkeamien riskiä (ks. Alaraajan ja jalkaterän luuston ja pehmytkudosten kehittyminen).

Koska osa luista luutuu vasta 24-vuotiaana (ks. Alaraajan ja jalkaterän luuston ja pehmytkudosten kehittyminen), jalkaterän rustoiset rakenteet muotoutuvat helposti virheellisiin asentoihin pienissä, puristavissa, ja hankaavissa sekä jalkaterän lihasten ja nivelten toimintoja estävissä kengissä.

Vauvaikäinen

Lapsen sensomotorisen kehityksen tukeminen on osa lapsen päivittäistä hoitoa. Vatsamakuu vahvistaa monipuolisesti lihaksistoa ja on edellytys tulevan liikunnallisen kehityksen kannalta. Kosketus on keskeinen osa vauvan perustarpeita. Vauvahieronta auttaa vauvaa tunnistamaan raajansa ja hallitsemaan kehoaan, lihaksiaan ja liikkeitään.

Ryömiminen paljain jaloin on joustavaa. Takaperin ryömivällä lapsella kengät painavat jalkaterän ja säärien rakenteita. Kontatessa käsien ja jalkojen vuorotahtinen liike aktivoi oikean ja vasemman aivopuoliskon välisiä yhteyksiä. Tämä edistää lapsen liikunta- ja kielellisten taitojen kehitystä, hahmottamista ja oppimista.

Vauvalla on omat keinot motoriikan kehittymiseen, lihasten vahvistumiseen sekä liikkumisen kehittymiseen. Hermoston kehitys määrää etenemistahdin. Sitä ei voi eikä kannata kiirehtiä. Lapsi oppii kävelemään, kun aivojen kehitys on edennyt riittävälle tasolle. Kengät eivätkä keinotekoiset kävelylaitteet edistä kävelemään oppimista. Kengät voivat estää jalkaterien ja varpaiden normaaleja liikkeitten ja lihastoimintojen kehittymistä.

Erilaiset välineet, kuten babysitteri, lelumatto, kävelytuoli ja pomppukeinu, helpottaa lapsen hoitoa. Liikaa ja yksipuolisesti käytettynä ne osin estävät ja hidastavat lapsen motoriikan kehittymistä. Babysitteri ja turvakaukalo aktivoivat vatsalihaksia ja passivoivat selkälihaksia.

Hyppykiikussa varpaat ulottuvat lattiaan ja nilkka on ojennuksessa. Tämä asento vahvistaa vallalla olevia primitiivireaktioita ja voi viivästyttää niiden häviämistä ja kävelyn opettelua. Kun nilkan koukistus puuttuu, lapsen voi olla vaikea opetella kävelemään rullaamalla jalkaterällä.

Kävelyteline tukee huonoa pystyasentoa ja ohjaa epäluonnolliseen kävelyn malliin. Kävelytelineen käyttö on yhteydessä viivästyneeseen ryömimiseen, seisomiseen ja normaaliin kävelyyn.

Kouluikäinen

Kehon yhteistoimintojen ja motoristen taitojen harjaannuttaminen on otollisinta 7–10-ikävuoden välillä (ks. Liikehallinnan harjoittaminen). Koululiikuntaan voisi sisällyttää jalkapohjan ihotunnon aktivoitumista kehittäviä harjoitteita esimerkiksi paljasjalkaradan avulla (taulukko Lapsen ja nuoren alaraajojen kasvu ja kehityksen tukemisen k).

Kouluikäisten lasten lihaskunnon vahvistaminen on hyvä aloittaa ennen murrosikää. Lihaskuntoa kehittävät esimerkiksi lihaskuntoliikkeet, kuntopiiri, kuntosaliharjoittelu, voimistelu ja aerobic (ks. Alaraajojen lihaskunnon harjoittaminen, Alaraajojen liikkuvuuden harjoittaminen, Jalkavoimistelun tavoitteet ja toteutusperiaatteet).

Säännöllinen työskentelyasennon vaihtaminen ja tasapainon aktivoituminen istuessa ja seisoessa vähentävät kehon asentopoikkeamien kehittymistä ja parantavat keskittymiskykyä. Aktiivisen istumisen ja seisomisen vuorottelu esimerkiksi läksyjä tehdessä ja tietokoneella ollessa aktivoi huomaamatta myös liikunnallisesti passiivista lasta (ks. artikkelit Alaraajojen lihastasapainon ja linjausten ylläpito, Alaraajan vaikutus lantion ja selkärangan asentoihin ja vakauteen, Jalkaterän ja varpaiden toimivuuden ylläpito, taulukko Lasten ja nuorten ergonomian parantaminen kotona, päiväkodis).

Toimintojen aktivointi

Keski-Euroopassa on monissa kouluissa siirrytty seisomapulpettien ja seisomatyynyjen sekä kehon toimintoja aktivoivien tuolien käyttöön hyvin tuloksin. Epävakaa alusta aktivoi asento- ja liiketuntoelinten toimintaa ja kehittää tasapainoa (ks. Liikehallinnan harjoittaminen). Matto soveltuu seisten tapahtuvaan työskentelyyn kotona ja työpaikalla sekä harjoitteluun (kuva ).