Yhdistelmäehkäisyllä tarkoitetaan estrogeenia ja progestiinia (keltarauhashormonia) sisältäviä valmisteita. Estrogeenina on yleisimmin etinyyliestradioli, mutta joissakin pillereissä on sen sijalla luonnollinen estrogeeni. Eri estrogeenia sisältävien ehkäisyvalmisteiden tehon, haittojen ja vasta-aiheiden osalta ei ole havaittu eroa. Progestiini vaihtelee eri yhdistelmäehkäisyvalmisteissa. Yhdistelmäehkäisyyn liittyvät haittavaikutukset voivat johtua progestiinista, jolloin vaihtaminen eri progestiinia sisältävään valmisteeseen saattaa auttaa.

Yhdistelmävalmisteet annetaan joko ehkäisytablettina päivittäin, laastarina viikoittain tai kuukausittain vaihdettavana emätinrenkaana.

Yhdistelmäehkäisyn teho perustuu progestiinin aiheuttamaan ovulaation estoon, eli munarakkula ei kypsy eikä munasolu irtoa. Progestiini myös muuttaa kohdunkaulan liman koostumusta siittiöille epäedulliseksi. Estrogeenin tehtävänä on parantaa vuotokontrollia ja varmistaa yhdessä progestiinin kanssa ovulaation estyminen. Hedelmällisyys palautuu hormonaalisen ehkäisyn lopettamisen jälkeen muutaman kuukauden sisällä iän mukaiselle tasolle.

Tavallisesti näitä valmisteita käytetään kolmen viikon jaksoissa, ja hoitojen välissä on viikon tauko, jolloin tulee kuukautisvuoto. Joissakin valmisteissa tauko on lyhyempi. Nykyisin suosiotaan kasvattaa tapa, jossa yhdistelmäehkäisyä käytetään useampia viikkoja, jopa useampia kuukausia peräkkäin, ja vasta sitten pidetään viikon tauko. Näin voidaan harventaa vuotojen tulemista. Pitkän syklin käyttö ei vaikuta ehkäisytehoon eikä siihen liity enempää haittavaikutuksia. Tavallisin haitta on vaaraton tiputteluvuoto. Tuolloin voidaan pitää seitsemän päivän tauko ja sen jälkeen taas jatkaa ehkäisyvalmisteen käyttöä.

Yhdistelmäehkäisyn hyödyt ja haitat

Yhdistelmäehkäisyllä on monia terveydelle hyödyllisiä vaikutuksia. Vuodot ovat säännölliset, niukat ja usein lähes kivuttomat. Yhdistelmäehkäisy auttaa myös niitä, jotka kärsivät aknesta, rasvaisista hiuksista ja ihosta tai liiallisesta karvankasvusta. Sivuvaikutuksista tavallisimpia ovat turvotus, pahoinvointi, päänsärky, mielialamuutokset ja tiputteluvuodot. Monet näistä oireista lievittyvät, kun käyttöä jatketaan. Jos näin ei tapahdu, merkkiä kannattaa vaihtaa tai muuttaa ehkäisymenetelmää kokonaan.

Yhdistelmäehkäisy vähentää munasarja- tai kohtusyövän riskiä. Yli 5 vuoden käyttö pienentää kohtusyövän riskiä 40 % ja munasarjasyövän riskiä 30 %.

Yhdistelmäehkäisyn vasta-aiheista tärkeimpiä ovat aikaisempi varmistettu laskimo- tai valtimoveritulppa tai niiden riskitekijä sekä rintasyöpä. Samoin verenpainetauti, aktiiviset maksasairaudet ja diabetes, johon liittyy lisäsairauksia (komplikaatioita) estävät yleensä käytön. Erityistä harkintaa tarvitaan, jos valmistetta käyttävällä on aurallinen migreeni, hän tupakoi tai hänellä on vaikea lihavuus. Imetyksen aikana (ensimmäiset kuusi kuukautta) yhdistelmäehkäisypilleriä ei suositella.

Yhdistelmäehkäisyn käyttöön liittyy laskimotukoksen riski. Kun asiaa on tutkittu naisilla, on yhdistelmäehkäisyä käyttämättömän 15–44-vuotiaan naisen laskimoveritulppariskin arvioitu olevan 2/10 000 naisvuotta. Raskauden aikana tukosriski on 10–30/10 000 naisvuotta (kymmenkertainen riski) ja heti synnytyksen jälkeen jopa 50–100/10 000 naisvuotta. Yhdistelmäehkäisyn käytön aikana tukosriski on 6–12/10 000 käyttövuotta, pillerityypistä riippuen, mutta matalampi kuin raskauden aikana. Tablettien estrogeenimäärän vähentäminen on pienentänyt pillereiden käyttöön liittyvää laskimoveritulpan riskiä.

Estrogeenin annostelureitillä (suun kautta, emättimen kautta tai ihon kautta) ei ole vaikutusta riskeihin. Yhdistelmäehkäisyyn liittyvä laskimotukoksen riski on suurimmillaan käytön alkuvaiheessa, mutta silti tukokset ovat varsin harvinaisia. Ylipaino, tupakointi ja ikääntyminen lisäävät riskiä, samoin perinnöllinen tukostaipumus.

Ehkäisypillerit

Ehkäisypilleri on pitkään ollut eniten käytetty ehkäisymenetelmä. Tabletit voivat olla kiinteäannoksisia, jolloin kaikissa tableteissa on sama määrä hormonia, tai vaihtuva-annoksisia, jolloin hormonien määrä vaihtuu kierron aikana. Yhdistelmäpillerien ehkäisyteho on varsin luotettava, kun ne muistetaan ottaa säännöllisesti. Ehkäisypillerit voidaan aloittaa milloin tahansa kuukautiskierron aikana, mutta pitää varmistaa, ettei raskaus ole alkanut samassa kierrossa. Jos ehkäisy aloitetaan muulloin kuin kuukautiskierron ensimmäisen viikon aikana, kondomia tulee käyttää lisäehkäisynä seitsemän vuorokauden ajan.

Yhdistelmäpillerien hyödylliset ominaisuudet tekevät niistä hyvän menetelmän niille, jotka ovat nuoria ja synnyttämättömiä. Pilleri on hyvä valinta myös silloin, jos kuukautiset ovat joko epäsäännölliset, runsaat tai kivuliaat tai kuukautiskiertoon liittyy muita vaivoja.

Jos edellä mainittuja vasta-aiheita ei ole, henkilö on normaalipainoinen ja tupakoimaton, sopii mikä tahansa Suomessa markkinoilla oleva yhdistelmäehkäisytabletti aina vaihdevuosiin asti. Vähintään 35 vuoden ikä yhdistettynä tupakoimiseen on este yhdistelmäehkäisyvalmisteiden käytölle. Ehkäisypillerit estävät munasarjakystien ilmaantumista sekä lievittävät endometrioosioireita.

Ehkäisyrengas

Ehkäisyrenkaan käyttö on lisääntynyt. Markkinoilla niitä on saatavissa kolmella nimellä, mutta niiden hormonimäärät eivät eroa toisistaan. Ehkäisyrengas vapauttaa emättimen limakalvon läpi verenkiertoon estrogeenia ja progestiinia. Rengas on taipuisa ja läpinäkyvä. Se on halkaisijaltaan 5,4 cm ja poikittaisläpimitaltaan 4 mm.

Ehkäisyrengas vaikuttaa samalla tavalla kuin yhdistelmäehkäisypilleri, joten sen vasta-aiheet, edut ja haitat ovat lähes samat. Renkaan käyttöön liittyen verenkierron hormonipitoisuudet ovat tasaisemmat ja hormonaalisten haittavaikutusten riski hieman pienempi kuin pillereillä. Tutkimuksissa ehkäisyrenkaan käyttöön on liittynyt valkovuodon lisääntynyt esiintyminen. Ehkäisyrengas häiritsee yhdynnässä vain harvoin, mutta tarvittaessa rengas voidaan poistaa enintään kolmen tunnin ajaksi ehkäisytehon kärsimättä.

Ehkäisyrengas asetetaan emättimeen kolmeksi viikoksi, jonka jälkeen ollaan yksi viikko ilman rengasta. Tyhjennysvuoto tulee taukoviikon aikana. Tämän jälkeen asetetaan uusi rengas. Kuten ehkäisypillerin käytön aikana, on tärkeää muistaa, että tauko ei ylitä seitsemää vuorokautta. Tämä menetelmä sopii heille, joilla on vaikeuksia muistaa päivittäinen pillerin otto.

Ehkäisyrenkaan asettaminen oikein emättimeen voi olla vaikeaa tai rengas saattaa poistua osittain tai kokonaan joissakin erityistilanteissa, esimerkiksi laskeumien yhteydessä. Joskus rengas voi tulla pois emättimestä esimerkiksi tamponin poiston yhteydessä, yhdynnän aikana tai vaikean ummetuksen takia. Mikäli rengas on ollut poissa paikaltaan alle kolme tuntia, ehkäisyteho ei ole heikentynyt. Rengas tulee huuhdella kylmällä tai haalealla (ei kuumalla) vedellä ja asettaa takaisin mahdollisimman pian, mutta viimeistään kolmen tunnin sisällä.

Ehkäisylaastari

Myös ehkäisylaastari vaikuttaa samalla tavoin kuin yhdistelmäpilleri. Lääkemuoto on ohut laastari (kooltaan 4,5 cm × 4,5 cm), joka vapauttaa ihon läpi verenkiertoon estrogeenia ja progestiinia. Laastarin käyttöaiheet ja vasta-aiheet ovat samat kuin yhdistelmäpillerin.

Ehkäisylaastaria käytetään seuraavasti: laastari kiinnitetään iholle kerran viikossa aina samana viikonpäivänä kolmen viikon ajan, jonka jälkeen seuraa viikon laastariton jakso, jolloin tyhjennysvuoto tulee. Laastari kiinnitetään reiteen, olkavarteen, pakaraan tai vartaloon, ei kuitenkaan rintojen alueelle. Laastarin käyttöön liittyy ihoärsytystä 20 %:lla. Ehkäisylaastari sopii sellaiselle, joka ei halua tai jolla on vaikeuksia muistaa ottaa pillereitä päivittäin.

Ehkäisyn aloitus ja käytön seuranta

Yhdistelmäehkäisyvalmisteet ovat reseptivalmisteita. Ehkäisyä varten voi varata itse ajan esimerkiksi terveyskeskukseen, ehkäisyneuvolaan, opiskeluterveydenhuoltoon tai gynekologille. Gynekologista tutkimusta ei tarvita, mutta lääkärin tai terveydenhoitajan neuvonta ja seuranta on aiheellinen. Terveydenhoitaja voi aloittaa nuorelle ehkäisyvalmisteen vastuulääkärin valvonnassa. Resepti voidaan kirjoittaa kahdeksi vuodeksi kerrallaan.

Nuoruus ei ole este ehkäisyn aloitukselle. Jos vasta-aiheita ei ole, tupakoimaton ja normaalipainoinen voi aloittaa ja käyttää kaikkia ehkäisymuotoja vaihdevuosiin saakka.

Kontrollikäynti terveydenhoitajalla tai lääkärin vastaanotolla parin vuoden välein on aiheellinen. Kontrollikäynnillä keskustellaan käyttäjän tilanteesta, esimerkiksi tupakoinnista ja elintavoista yleensäkin, menetelmän sopivuudesta ja seksuaaliterveyden riskeistä. Tärkeää on arvioida mahdollisesti ilmaantuneet vasta-aiheet käytetylle menetelmälle. Vähintään 35 vuoden ikä yhdistettynä tupakoimiseen on este yhdistelmäehkäisyvalmisteiden käytölle. Laboratoriotutkimuksia, kuten maksan toimintakokeita, ei seurantakäynneillä tarvita.

Kirjallisuutta

  1. Kaislasuo J, Luiro.Helve K, Heikinheimo O. Hormonaalisen ehkäisyn terveysvaikutukset. Duodecim 2022;138(7):575-81.
  2. Käypä hoito -suositus Raskauden ehkäisy (päivitetty 5.12.2022)
  3. Halttunen-Nieminen M, Piltonen T. Raskauden ehkäisy ja sterilisaatio. Kirjassa: Tapanainen J, Heikinheimo O, Mäkikallio K, toim. Naistentaudit ja synnytykset. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2019, s. 120–141.
  4. Heikinheimo O. Uudet hormonaaliset ehkäisymenetelmät - joustavampia mahdollisuuksia raskaudenehkäisyyn. Duodecim 2006;122(14):1789–94.