Vauva ilmaisee epämiellyttävää oloa itkulla. Itku voi merkitä esimerkiksi nälkää, märkää vaippaa, väsymystä tai vatsakipua. Vanhemmat oppivat ennakoiden tulkitsemaan vauvan viestejä, kuten eleitä, liikkeitä ja ääntelyä. Itku kuuluu terveen vauvan kehitykseen ensimmäisten elinkuukausien aikana. Sen määrä on kuitenkin yksilöllistä ja on yhteydessä muun muassa lapsen temperamenttiin. Itkuisuus lisääntyy yleensä 2 viikon iästä alkaen noin 1½ kuukauden ikään ja vähenee sen jälkeen. Ajanjaksoa voidaan kutsua koliikki-iäksi. Puhutaan myös kolmen kuukauden koliikista, koska itkuisuus tavallisesti loppuu neljän kuukauden ikään mennessä. Lisätietoa koliikista Väestöliiton oppaasta.

Koliikki-itku

Koliikista kärsivät vauvat itkevät monta tuntia päivässä, useana päivänä viikossa. Koliikkikohtausten välillä vauva on paljosta itkemisestään huolimatta hyvävointinen, kasvaa ja kehittyy kuten pitääkin. Koliikki-itku voi olla tyytymätöntä ääntelyä, jossa on välillä taukoja. Yhtäjaksoinen itku tai suora huuto saattaa alkaa täysin yllättäen, ilman selvää syytä. Itkusta huolimatta koliikista kärsivät vauvat nukkuvat riittävästi. Koliikki-itkua voi esiintyä sekä imetetyillä että korvikeruokituilla vauvoilla. D-vitamiinilisän aloittaminen ja koliikki-itku ajoittuvat usein samaan aikaan, mutta D-vitamiinilisä ei aiheuta itkuisuutta.

Lisätietoa koliikista: Koliikki ja itkuisuus vauvalla

Nälkä, kipu ja vatsavaivat itkun syynä

Itku voi olla myös merkki nälästä tai kivusta. Joskus tarvitaan lisätutkimuksia. Kannattaa vastata vauvan varhaisiin nälkäviesteihin (suun availu, nyrkin vieminen suuhun, sormien imeminen), eikä odottaa vauvan itkua. Itku on myöhäinen nälän merkki, ja sen odottaminen saattaa vaikeuttaa imetystä.

Mikäli epäilet, että vauvan itkuisuus johtuu liian vähäisestä maidonsaannista, ota yhteyttä neuvolaan vauvan punnitsemista ja imetysohjausta varten.

Rintamaidon määrää voi lisätä vastaamalla vauvan varhaisiin nälkäviesteihin imettämällä vauvaa tiheästi. Maitoa voi tarvittaessa myös lypsää imetysten välillä.

Jos vauvan paino nousee runsaasti suhteessa pituuteen, itku saattaa johtua liiallisen syömisen aiheuttamista vatsavaivoista. Vauva voi itkeä myös ylimääräisen maidon noustua mahalaukusta ruokatorveen. Koliikkivaivaa voi tulkita näläksi, jolloin vauva on itkullaan saanut aikaan ylisyöttämiskierteen. Syöttövälien pidentäminen esimerkiksi tutin, ulkoilun tai rintarepun avulla tasoittaa vauvan vointia.

Tiheästi imevä vauva voi saada paljon vähärasvaista maitoa, joka aiheuttaa vatsavaivoja. Muita oireita ovat runsas virtsaaminen, vihertävä uloste ja nopea painonnousu. Tällöin vauvaa voi imettää 2–3 peräkkäistä imetystä samasta rinnasta ja maidoneritys tasaantuu.

Itkuinen vauva kannattaa röyhtäyttää kunnolla. Osa vauvoista nielee runsaasti ilmaa syödessään, joka lisää ilmavaivoja tai maidon pulautusta. Vauvat ulostavat hyvin yksilöllisesti. Jos kovaa ulostetta tulee harvemmin kuin joka toinen päivä ja vauva on itkuinen, kannattaa asiasta puhua neuvolassa. Lisääntyvä oksentelu ja heikko painonnousu vaativat lääkärin arviota. Kyseessä voi olla takaisinvirtaus mahalaukusta ruokatorveen eli niin sanottu refluksitauti (GER) tai mahaportin ahtauma. Maitohappobakteerien on osoitettu ehkäisevän vauvojen vatsavaivoja.

Muita vauvan itkun syitä

Vauvan ihottuman taustalla voi olla maitoallergia. Epäiltäessä maitoallergiaa vauvan iho hoidetaan lääkärin ohjeiden mukaan. Ihon ollessa mahdollisimman hyvä voidaan vauvalle tehdä maitoaltistus erityiskorvikkeen annon jälkeen. Osa maitoallergisista vauvoista reagoi lehmänmaitoon joko iho- tai suolioirein. Vauvan ihonhoidosta kannattaa keskustella neuvolassa.

Äkillinen tai poikkeava itkuisuus etenkin kuumeen, yskän tai hengitysoireiden yhteydessä vaatii lääkärin arviota. Kuumeiselle vauvalle voi antaa kuumelääkettä ennen lääkäriin pääsyä. Alle 2 kuukauden ikäinen vauva tarvitsee aina lääkärin arvion kuumeen noustessa tai vauvan ollessa vanhempien mielestä sairaan oloinen. Vauvaperheessä kuumetta aiheuttava tauti voi selittää vauvankin kuumeilun, mutta vauvan kuume voi kutenkin johtua muista syistä ja aiheuttaa vakavamman tilanteen.

Itkun rauhoittelu

Usein iltaan ajoittuva vauvan itkuisuus rasittaa vanhempia. Itku saa helposti tuntemaan avuttomuutta ja huolestuneisuutta. Itkua esiintyy usein vauvan tarpeita vastaavasta hyvästä hoivasta huolimatta. Koliikkivauvan vanhempien ei kannata syyllistää itseään huonosta tai kokemattomasta vanhemmuudesta. Aina vauvan itkua ei saa loppumaan. Vanhemmat voivat kuitenkin olla hänen lähellään ja turvanaan, kun hänellä on huono olo. Tärkeää on löytää jaksamista tukevia hoitotapoja rankasta ajasta selviämiseen. Koliikin jälkeen vauvan hoitaminen helpottuu ja vanhemmat ehtivät nauttia enemmän vauva-ajasta.

Mitä voit tehdä vauvan itkiessä?

• Vauvaa voi kantaa sylissä, kantoliinassa tai -repussa.
• Vauvan hyssyttely, keinuttelu tai vauvahieronta, tasaiset hurisevat äänet tai toisaalta ärsykkeiden vähentäminen kapaloimalla tai laittamalla lapsi sänkyyn saattavat rauhoittaa lapsen.
• Vauvan itkiessä pyri itse olemaan rauhallinen. Jos et pysty siihen, anna vauva puolisosi tai muun tutun aikuisen hoidettavaksi. Lähde vaikka kävelylenkille ja anna sen jälkeen lepohetki toiselle.
• Itkevän vauvan hoito on rankkaa. Vuorotelkaa vauvan hoidossa, pyytäkää apua ystäviltä ja sukulaisilta.
• Älä pura kiukkuasi vauvaan. Kun hermostut, vetäydy hetkeksi omaan rauhaasi sinulle mieluisaan paikkaan. Kun paha olo on laantunut, juttele vauvan kanssa. Vauva huomaa, että hermostumisesi oli väliaikaista; olet taas tuttu ja turvallinen. Jokainen hermostuu joskus, älä syytä siitä itseäsi. Mieti mieluummin, mistä saat voimia jaksamiseen ja kuinka turvaat itsellesi riittävän yöunen. Rohkaistu puhumaan asiasta neuvolassa.

Älä koskaan ravistele vauvaa!

Älä koskaan ravistele tai käsittele kovakouraisesti vauvaa, vaikka itseäsi kuinka kiukuttaisi tai väsyttäisi. Ravistelu on vauvalle hengenvaarallista. Vauvan pää on iso ja painava verrattuna muuhun vartaloon ja vauvan niskalihakset ovat vielä heikot. Ravisteltaessa pää liikkuu edestakaisin hyvin nopeasti ja suurella voimalla.

Tällöin pään pienet verisuonet voivat repeillä ja vauva saattaa saada verenvuotoja aivoihin ja silmiin.

Välittömästi ravistelun jälkeen vauva voi olla unelias, syödä huonosti, hengittää katkonaisesti, kouristella tai mennä tajuttomaksi. Pitkäaikaisseuraukset, muun muassa näkövammat, oppimisvaikeudet ja epileptiset kohtaukset, voivat olla vakavia ja pysyviä.

Älä koskaan anna asioiden mennä niin pitkälle, että tunnet olevasi epätoivoinen. Väsymyksen myöntäminen ja avun hakeminen eivät tarkoita epäonnistumista vaan vastuullisuutta. Jos voimasi ovat loppumassa, ota ajoissa yhteyttä neuvolaan tai hyvinvointialueesi perhetyöntekijöihin. Apua voit saada myös lapsiperhejärjestöistä ja tukipuhelimista. Jos lastasi on ravisteltu, vie hänet lääkäriin!

Artikkelin pohjana käytetty Meille tulee vauva -opasta. (Hakulinen T., Pelkonen M., Salo J., Kuronen M. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2023)