Ihmissuhteilla ja sosiaalisella kanssakäymisellä on keskeinen merkitys lapsen kasvussa ja kehityksessä. Niillä on suuri merkitys myös pärjäämiselle ja hyvinvoinnille myöhemmin elämässä. Sosiaalisten suhteiden ulkopuolelle jäämisen onkin osoitettu olevan yhteydessä mielenterveyden ongelmien ja somaattisten sairauksien esiintyvyyteen.
Sosiaalisen vuorovaikutuksen ongelmat ovat yksi tavallisimpia syitä lastenpsykiatriseen tutkimukseen. Ongelmat voivat näkyä esimerkiksi kaverittomuutena tai jatkuvina riitoina. Lapsen voi olla vaikeaa tulla toimeen oman ikäisten kanssa, vaikka leikki pienempien tai isompien kanssa sujuisi. Osalle ryhmätilanteet ovat vaikeita, vaikka kahdenkeskisessä tilanteessa lapsi pärjäisikin.
Yksinäisyyden monet syyt
Ongelmien takaa voidaan löytää sekä lapsesta että kasvuympäristöstä johtuvia syitä. Harvoin kuitenkaan yksi tekijä selittää kaikki havaitut ongelmat. Eräs varsin tavallinen syy kaverittomuuteen ja yksinäisyyteen on muista lapsista poikkeavat mielenkiinnon kohteet. Näin esimerkiksi balettia tai ohjelmointia harrastava ala-asteikäinen poika voi jalkapalloilevien luokkatovereiden keskellä jäädä ilman samanhenkistä ystävää, vaikkei hänen sosiaalisissa taidoissa olisikaan mitään erityistä ongelmaa.
Lapsi voi helposti jäädä yksinäiseksi myös käydessään koulua oman alueen ulkopuolella, etenkin jos kodin läheltä ei ole löytynyt muita kavereita ja jos lapsi on perheensä ainokainen.
Myös ujous ja arkuus sekä erilaiset puheen- ja kielenkehityksen vaikeudet saattavat vaikeuttaa kaverisuhteiden muodostumista. Sosiaalisen vuorovaikutuksen ongelmien syynä voivat olla myös lapsen puutteelliset tunteiden- ja käytöksensäätelyn taidot, joiden harjaantumiseen tarvitaan elävän elämän harjoituksia: onnistumisia ja epäonnistumisia, esimerkkejä ja rohkeutta kokeiluun.
Virtuaalimaailman kaverit ja yhteydenpidon foorumit eivät korvaa ihmiskontakteja, joten runsas pelaaminen ja netin käyttö voivat heijastua lapsen sosiaalisin taitoihin. Myös lapset, joiden on vaikea hahmottaa toisen vaatimaa tilaa, hillitä impulssejaan, levottomuuttaan ja voimankäyttöä, jäävät helposti vaille yhteisleikkien suomaa mahdollisuutta harjoitella sosiaalisen kanssakäymisen taitoja ja sääntöjä.
Toisilla lapsilla ongelmien taustalla voi puolestaan olla sosiaalisen hahmottamisen vaikeudet, kuten sosiaalisten tilanteiden lukemisen vaikeus. Tällaisen lapsen kyky jäsentää ja ymmärtää vuorovaikutustilanteita ja toimia odotusten mukaisesti on heikko ja altis väärinkäsityksille.
Kaverisuhteiden ongelmien taustalla voi olla myös aiempia huonoja kokemuksia, joita lapsi siirtää uusiin vuorovaikutustilanteisiin. Tämä voi näkyä esimerkiksi siten, että lapsi "puolustaa" itseään jo varmuuden vuoksi oletettua kiusaamista tai yksin jäämistä vastaan. Toisten kiusaamisen tai muutoin ongelmallisen käytöksen takana voi olla myös perheen ongelmia ja aikuisen tuen puutetta, jotka heijastuvat levottomuutena, kiusaavana käytöksenä ja "pahan siirtona" muihin lapsiin.
Kiintymyssuhdepohjainen vuorovaikutuksen rajattomuus
Lapsen vuorovaikutussuhteita voi leimata rajattomuus, manipulatiivisuus, provokatiivisuus ja huomionhakuisuus. Toisaalta lapsi voi olla liiallisen mukautuva. Taustalla on tyypillisesti kiintymyssuhteen turvattomuutta ja ristiriitaisuutta. Ääritapauksissa kiintymyssuhdepohjainen vuorovaikutuksen rajattomuus voi näkyä lapsen vaikeutena erottaa läheiset ventovieraista. Toisaalta hyvin puutteelliset varhaislapsuuden kiintymyssuhteet voivat näyttäytyä päinvastaisesti lapsen estyneisyytenä, kontaktista vetäytymisenä ja ihmisiin kiinnittymisen huomattavana vaikeutena.
Autismi
Laaja-alaisempia ja vakava-asteisia sosiaalisen vuorovaikutuksen ongelmia esiintyy autismikirjon häiriöissä. Näillä lapsilla kiinnostus sosiaalisiin tilanteisiin voi olla vähäistä tai sosiaalisen vuorovaikutuksen tilanteita leimaa vuorovaikutukseen vaadittavien taitojen merkittävä puutteellisuus tai poikkeavuus. Lapsen tapa ottaa kontaktia toisiin voi olla töksähtelevä ja liian tunkeileva, mikä johtaa helposti kartteluun. Lasta voidaan pitää outona. Autistisilla lapsilla vaikeutta sosiaalisissa tilanteissa voi tuottaa myös tiukan kaavamaiset omat rutiinit, mitkä vaikeuttavat joustavaa käytöstä ja toisen huomioon ottamista nopeasti vaihtelevissa vuorovaikutustilanteissa. Autistisen lapsen kommunikaatiovaikeudet, kuten puheen ja ei-kielellisen viestinnän ongelmat, ovat omiaan lisäämään kaverisuhteiden vaikeuksia ja yksin jäämistä.
Mielenterveyden ongelmat
Sosiaalisista suhteista vetäytymistä tavataan osana useita eri mielenterveyden ongelmia. Vaikeaan masennukseen tai psykoosisairauden esioireiluun voi liittyä kavereista ja sosiaalisista tilanteista vetäytymistä. Lasta eivät kiinnosta muut, eikä hän jaksa lähteä kavereiden mukaan. Ahdistunut lapsi voi kokea sosiaaliset tilanteet niin pelottavina, että jää pois, vaikka periaatteessa olisikin kiinnostunut kanssakäymisestä. Myös valikoivasta puhumattomuudesta kärsivä lapsi jää usein ryhmän ja kaverikontaktien ulkopuolella.
Milloin ja mistä tulisi hakea apua?
Lapsen sosiaalisen vuorovaikutuksen ongelmiin on syytä hakea apua, jos ongelmat tuntuvat jatkuvan korjausyrityksistä huolimatta tai jos ongelmat alkavat vaikeuttaa lapsen toimintakykyä arjessa. Apua voi hakea varhaisessa vaiheessa lastenneuvolasta, kouluterveydenhuollosta ja perheneuvoloista.
Jos lapsen ongelmien takana epäillään esimerkiksi autismikirjon häiriötä tai mielenterveyden ongelmaa, on syytä varata aika neuvola-, koulu- tai terveyskeskuslääkärille tilanteen ja erikoissairaanhoidon lähetteen tarpeen arviointia varten.
Lisätietoa
- KKalland M & Sinkkonen J. (toim.) Varhaislapsuuden tunnesiteet ja niiden suojeleminen. WSOYpro 2011.
- Keltikangas-Järvinen L. Sosiaalisuus ja sosiaaliset taidot. WSOY 2010.
- Keltikangas-Järvinen L Pienen lapsen sosiaalisuus. WSOY 2012.
- Lämsä T & Erkolahti R. Valikoiva puhumattomuus – haasteena lapsen vaikeneminen. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2013, 129:2 641–2 646.
- Sarvanne M. Minka ja Mykkä-Mörkö päiväkodissa. Avainaskelmin 2020.
- Asperger- ja autismiliitto ()
- Autismisäätiö ()
- Tampereen kaupungin neuropsykiatrisen tukitiimin sivusto ja sen linkit ()
