Pohjallisia on käytetty jo noin sadan vuoden ajan osana jalkaterien ja alaraajojen terapiaa. Alkujaan pohjalliset saattoivat olla kovia puusta tai jopa metallista tehtyjä, kirjaimellisesti passiivisia tukia, jotka eivät ottaneet huomioon jalkaterien toiminnallisuutta tai yksilöllisyyttä. Nykyään materiaalit ovat kehittyneet ja pohjalliset voidaan tarvittaessa pitää erittäin ohuina.
Toiminnallisuuden merkitys
Pohjallisten käytössä korostuu toiminnallisuus. Pohjallisella ohjataan jalkaterän luontaista toimintaa haluttu määrä haluttuun suuntaan estämättä jalkaterän luontaista liikkuvuutta. Joissakin sairauksissa tai tilanteissa voidaan toki joutua tekemään myös jäykät passiiviset pohjalliset, jotka immobilisoivat nivelten liikkuvuudet.
Päätyminen pohjallisten käyttöön tulisi aina perustua toiminnalliseen (kävely tai juoksu) tutkimiseen ja siinä täytyy lisäksi ottaa huomioon mahdolliset rakenteelliset tekijät. Pelkkä seisoma-asennon tutkiminen ei useinkaan ole riittävän kattava kävelyyn tai juoksuun tarkoitettujen pohjallisten tekemiselle.
Myös kenkien vaikutus askellukseen tulee tutkia. On paradoksaalista ajatella, että jalkaterät ja alaraajat voidaan tutkia vain avojaloin ja päätyä tiettyyn pohjallisratkaisuun, minkä jälkeen pohjallisia käytetään vain kenkien kanssa.
Suomessa periaatteessa kuka tahansa voi tehdä pohjallisia, eikä sitä ole esimerkiksi Valviran suunnalta mitenkään kontrolloitu. Jos pohjallisten käytölle ei ole todellista tarvetta saattaa tilanne johtaa turhien pohjallisten tekemiseen. Ehkä osittain tästä syystä pohjallisiin suhtaudutaan ajoittain kielteisesti ja niiden tekemistä pidetään jopa rahastuksena. Jos alaraajaongelmat ovat sellaisia, ettei niitä voida hoitaa pohjallisilla, ei pohjallisista useinkaan saada toivottua apua ongelmiin.
Pohjallisten materiaalit
Valmistustavan mukaan pohjalliset pääsääntöisesti luokitellaan pikapohjallisiin, elementtipohjallisiin, kipsijäljennösten avulla valmistettaviin pohjallisiin sekä yksilöllisesti jalkateriin muotoiltaviin ja jalkaterän toimintaa ohjaaviin pohjallisiin.
Pohjallisissa käytettävän materiaalin kovuus ilmoitetaan usein shore-asteikolla. Pehmeä materiaali tarkoittaa alle 45 shoren kovuutta, puolikova materiaali asettuu 45 ja 75 shoren väliin ja kova materiaali 75 ja 100 väliin. Mitä kovempaa materiaalia käytetään, sitä jämäkämpi on mekaaninen vaikutus.
Kovuuden lisäksi materiaalin valinnassa tulee huomioida kestävyys, joustavuus, muodon säilyttämiskyky, jäykkyys, paino sekä työstettävyys. Jousto-ominaisuuksien parantamiseksi pohjallisissa voidaan käyttää joustoa lisääviä tai iskua vaimentavia materiaaleja. Pintamateriaaleina pohjallisissa käytetään nykyisin pääsääntöisesti synteettisiä materiaaleja, jotka ovat erittäin kestäviä ja helppoja puhdistaa.
