Toiminnallinen lattajalka tarkoittaa jalkaterää, missä sisäkaari on matala tai kokonaan hävinnyt kuormitettaessa raajaa (kuva ). Usein sen yhteydessä tapahtuu kantaluun virheellinen kallistuminen ja sisäkehräsen (sääriluun alapään kyhmy, medialis malleolus) pullistuminen esiin. Lapsen noustessa päkiöille (noin 5-vuotias) sisäkaari aktivoituu ja tulee näkyviin. Samalla kantaluu oikenee (kuva Varpaille nousun aikana voidaan arvioida jalkaterän etu- ja takaosan välisen torsion kehittymistä). Sisäkaarien kehitys kestää useita vuosia ja siihen liittyy monia vaiheita (taulukot Lapsen jalkaterän kehityksen ominaispiirteet ja Lapsen jalkaterän kehityksen ominaispiirteet). Lopullisen muotonsa sisäkaaret saavat noin 6–7 vuoden iässä (ks. Lapsen jalkaterän kehityksen ominaispiirteet).
Oireeton toiminnallinen lattajalka.
Aiheuttajat
- Löysät nivelsiteet ja luiden rustoinen rakenne, kehityksen ollessa kesken (ks. Alaraajan ja jalkaterän luuston ja pehmytkudosten kehittyminen)
- Yliliikkuvat nivelet, yleisempää tytöillä (ks. Lasten alaraajojen ja jalkaterien asentopoikkeamat ja nivelten yliliikkuvuus)
- Ylipaino kuormittaa rustoisia jalkaterän luita (ks. Alaraajan ja jalkaterän luuston ja pehmytkudosten kehittyminen) ja nivelsiteitä.
- Lisääntynyt istuminen, vähäinen liikkuminen, liikkuminen pääosin tasaisilla alustoilla: monipuoliset ärsykkeet puuttuvat (ks. Liikehallinnan harjoittaminen, Paljasjalkakävely on tehokasta jalkavoimistelua)
- Lihasheikkous: jalkaterä, sääri, pohje, sisäkaari ei saa riittävää tukea
- Jalkaterän toimintoja estävät kengät (ks. Lapsen ja nuoren kenkien hyvät ominaisuudet, Lasten alaraajojen ja jalkaterien asentopoikkeamat ja nivelten yliliikkuvuus)
- Kuormittava urheilu tai liikunta (ks. Pihtipolvi-asennon oikeneminenja hoito)
- Alaraajojen linjausmuutokset (ks. Alaraajojen kunnon yhteys pystyasentoon ja kehon hallintaan)
- Jalkaterän etu- ja takaosan välisen kierteisen liikkeen puuttuminen (kuva Jalkaterän etu- ja takaosan välisen kierteiseen liikkeeseen vaikuttavia säären lihaksia)
- Esiintyy enemmän pojilla. Taustalla saattaa olla sisäkaaren alueella oleva rasvapatjan paksuus. Tytöillä rasvapatjan oheneminen ja sisäkaaren kehittyminen tapahtuvat poikia nopeammin (ks. Lapsen jalkaterän kehityksen ominaispiirteet).
- Virheellinen asento ratautuu nopeasti kehoon. Leikki-iän jälkeen asennon korjaaminen on työlästä, eikä useinkaan onnistu. Asiantuntijan kanssa keskustelu mahdollisimman varhain on lapsen etu tulevaisuutta ajatellen.
Tunnistaminen
- Sisäkaari näkyy, kun raajaa ei kuormiteta, mutta se häviää kuormitettaessa raajaa.
- Lapsen seisoessa voi kokeilla Jack-testiä. Lapsen isovarvasta passiivisesti ylös taivutettaessa sisäkaari tulee näkyviin. Kun testin tekee lapsen takaa, näkee myös kantaluun kiertymisen (ohjeen kuva ). Noin 3-vuotiaana sisäkaaren pitäisi jo aktivoitua. Jos aktivoitumista ei tapahdu, voi kyse olla rakenteellisesta lattajalasta (pes planus).
- Sisäkaaren pitäisi olla kehittynyt noin 6–7-vuotiaana ja kantaluun asento suora 7–8-vuotiaana. Toiminnallinen lattajalka on yleinen vielä 10-vuotiaallakin.
- Ylipaino lisää sisäkaareen kohdistuvaa kuormitusta ja voi aiheuttaa särkyä, kipua sisäkaaren lisäksi jalkapohjassa, kantapäässä, säären alueella. Koska keho toimii yhtenäisenä liikeketjuna (kineettinen ketju), kipuja voi olla myös selän alueella, lonkissa ja polvissa.
- Lapsella voi esiintyä toiminnallisten lattajalkojen yhteydessä myös pihtipolvet (ks. Pihtipolvi-asennon oikeneminenja hoito)
- Kävellessä kantaluu ei pysy suorassa vaan kallistuu, lapsi astuu linttaan (toiminnallinen ylipronaatio, ks. Toiminnallinen ylipronaatio). Jalkaterän etuosa kiertyy ulospäin. Asentomuutos kuormittaa virheellisesti rustoisia luita ja voi aiheuttaa luiden rakenteisiin pysyviä muutoksia. Jalkaterän sisäsyrjän pehmytkudoksiin kohdistuva voimakas venyminen tekee jalkaterästä epävakaan.
- Kävely kömpelöä, raskaan oloista, lapsi valittaa väsymistä.
- Kengät kuluvat normaalia enemmän sisäreunalta.
Jack-testi.
Omahoito
- Paljasjaloin liikkuminen vaihtelevilla alustoilla (ks. Paljasjalkakävely on tehokasta jalkavoimistelua)
- Spiraalidynaamiset harjoitteet asiantuntijan ohjeiden mukaan (ks. Spiraalidynamiikka jalkavoimistelun lähtökohtana).
- Hyvien kenkien hankinta (ks. Lapsen ja nuoren kenkien hyvät ominaisuudet–Lapsen ja nuoren urheilukenkien valinta).
- Lapsen ruokailutottumukset tarkistetaan. Painon pudottaminen on lapsen alaraajojen terveen kehityksen kannalta välttämätöntä.
Asiantuntijahoito
- Jalkaterapeutin tai fysioterapeutin (ks. Jalkaterapeutti: asiantuntemus ja työskentely, Fysioterapeutit: asiantuntemus ja työskentely, Jalkaterä- ja alaraaja (podiatria) fysioterapeutit: asiantuntemus ja työskentely) tutkimukset sisäkaaren toimivuuden arviointiin: esimerkiksi jalkapeili, painannekuva, kyykkytesti, Feissin linja, veneluun vertikaalinen linja
- Alaraajojen linjauksien ja kävelyn arviointi (kuvat Alaraajojen linjauspoikkeamat ja Jalkaterän etu- ja takaosan välisen kierteiseen liikkeeseen vaikuttavia säären lihaksia).
- Kenkien ominaisuuksien arviointi ja kenkäohjaus.
- Tarvittaessa alkuvaiheessa jalkaterien toimintaa ohjaavat pohjalliset (ks. Jalkaterien toimintaa ohjaavat pohjalliset).
- Yksilöllinen jalkavoimistelu tai osallistuminen jalkakouluun (ks. Spiraalidynamiikka jalkavoimistelun lähtökohtana, Jalkavoimistelun tavoitteet ja toteutusperiaatteet). Keskeisiä harjoitteita: jalkaterän etu- ja takaosan välisen kierteisen liikkeen aktivointi (kuvat ja Jalkaterän keskiosan liikkuvuuden lisääminen), kantaluun suoran asennon hahmottaminen (kuva Kantaluun suoran asennon hahmottaminen), alaraajojen oikean linjauksen hahmottaminen ja omaksuminen myös arki- sekä liikunta- ja urheilutilanteissa (kuvat Alaraajojen linjauspoikkeamat, Kyykkytesti, Kantaluun suoran asennon hahmottaminen), jalkaterän pikkulihasten vahvistaminen (kuvat Jalkaterän pikkulihasten vahvistaminen ja Jalkaterän pikkulihasten vahvistaminen ja sisäkaaren tukeminen), oikean kävelytavan oppiminen.
- Ravitsemusneuvonta: terveydenhoitaja tai ravitsemusalan asiantuntija
