Yleistä

Paniikkihäiriössä esiintyy toistuvia paniikkikohtauksia, jotka eivät liity erityistilanteisiin tai tiettyihin olosuhteisiin. Lisäksi paniikkihäiriöön liittyy voimakas huoli kohtausten uusiutumisesta, mikä voi hankalimmillaan vaikeuttaa normaalia arkea. Paniikkihäiriö lukeutuu ahdistuneisuushäiriöihin, joihin kuuluvat myös muun muassa sosiaalisten tilanteiden pelko, julkisten paikkojen pelko ja yleistynyt ahdistuneisuushäiriö. Ihmisellä voi olla yhtäaikaisesti myös usean eri ahdistuneisuushäiriön oireita. Paniikkihäiriö liittyy usein muihin mielenterveyden häiriöihin, kuten masennukseen.

Yksittäiset tai harvoin toistuvat paniikkikohtaukset ovat yleisiä, ja niillä saattaa olla selkeä taustasyy. Yksittäinen paniikkikohtaus ei tarkoita paniikkihäiriötä. Paniikkihäiriö on kyseessä silloin, jos yllättäviä paniikkikohtauksia on toistuvasti ja niiden pelko aiheuttaa merkittävää haittaa normaalille elämälle.

Paniikkihäiriön syyt ja esiintyvyys

Paniikkikohtausten syyt ja tausta ovat monisyisiä ja osin tuntemattomia. Perinnöllinen alttius ja ajankohtainen stressi lisäävät paniikkikohtausten todennäköisyyttä. Muutokset elämässä, ero tai läheisen kuolema voivat laukaista paniikkikohtauksen. Lapsuuden ja muun aikaisemman elämän äkilliset traumaattiset kokemukset lisäävät alttiutta paniikkikohtauksiin.

Paniikkihäiriötä ilmenee 2–5 prosentilla väestöstä jossain elämän vaiheessa. Naisilla häiriö on kaksi kertaa niin yleinen kuin miehillä. Paniikkihäiriötä esiintyy enemmän nuorilla ja keski-ikäisillä kuin iäkkäillä. Monilla on samanaikaisesti jokin toinen ahdistuneisuushäiriö tai mielialahäiriö. Monella paniikkihäiriötä sairastavalla on lisäksi paniikkikohtausten pelon aiheuttama julkisten paikkojen pelko. Paniikkihäiriön kulku on yleensä vaihteleva. Hoitotulokset ovat usein hyviä, mutta oireet uusiutuvat herkästi varsinkin, jos hoito jää lyhytaikaiseksi. Oireet lievittyvät tai poistuvat suurimmalla osalla pidemmän ajan kuluessa.

Paniikkihäiriön oireet

Paniikkikohtauksen aikana ilmenevät oireet ovat yksilöllisiä. Tyypillisiä oireita ovat sydämentykytys, rintakivut, hikoilu, vapina, hengenahdistus, tukehtumisen tai kuristumisen tunne, pahoinvointi, vatsavaivat, huimaus, pyörtymisen tunne, puutuminen, kihelmöinti, vilunväreet tai kuumat aallot. Seurauksena oireista on usein kuoleman, itsensä hallitsemisen menetyksen tai sekoamisen pelko, epätodellisuuden tunne tai itsensä vieraaksi tunteminen. Sydänoireet ja pelot saavat kohtauksesta kärsivän pelkäämään äkillistä kuolemaa tai ”hulluksi” tuloa.

Paniikkikohtauksessa oireet ja tuntemukset kehittyvät äkillisesti ja saavuttavat huippunsa nopeasti, noin kymmenessä minuutissa. Kohtaus kestää useimmiten alle puoli tuntia.

Ensimmäiset paniikkikohtaukset tulevat yllättäen ja tilanteissa, jotka eivät aiemmin ole olleet erityisen ahdistavia. Myöhemmin ihminen saattaa yhdistää aiemman paniikkikohtauksen johonkin tiettyyn tilanteeseen liittyväksi, ja sama tilanne herättää jatkossa ahdistusta, koska henkilöä pelottaa uuden paniikkikohtauksen mahdollisuus. Paniikkikohtaus saattaa kehittyä myös unen aikana.

Kohtaus aiheuttaa henkilölle usein pakonomaisen tarpeen poistua tilanteesta, jossa hän on. Tämän vuoksi paikat, joista on vaikea poistua, kuten väkijoukot tai esimerkiksi juhlat, voivat aiheuttaa voimakkaan pelon paniikkikohtauksen mahdollisesta alkamisesta. Tämä puolestaan herkistää paniikkikohtaukselle. Ihminen alkaa helposti välttämään erilaisia tilanteita ja elämä saattaa tämän johdosta kapeutua merkittävästi.

Paniikkikohtausten tiheys vaihtelee ajan mittaan ja eri yksilöiden välillä. Kohtauksia voi ilmetä päivittäin, viikoittain tai harvemmin. Kohtaukset voivat olla voimakkuudeltaan eri asteisia, ja niiden aikana ilmaantuvat oireet voivat vaihdella. Elämäntilanteen vaikeudet, mielialahäiriöt tai toisaalta positiivisetkin jännittävät muutokset elämässä voivat hetkellisesti lisätä paniikkikohtauksia.

Paniikkihäiriön itsehoito

Paniikkihäiriön itsehoidossa ja hoidossa on olennaista tiedostaa kohtausten olevan vaarattomia, vaikkakin kiusallisia. On tärkeää jatkaa mahdollisimman tavallista elämää antamatta paniikkikohtausten kaventaa elinpiiriä. Tämä päämäärä on helpompi saavuttaa, kun lähipiirin ihmiset ymmärtävät odottamattomiin kohtauksiin liittyvän paniikinomaisen pelon asteen ja ovat turvallisesti ja myötätuntoisesti läsnä. Pelkojen väheksyminen tai mitätöinti vaikeuttaa niiden hallinnan oppimista.

Kahvi ja muut kofeiinipitoiset juomat sekä alkoholi ja muut päihteet lisäävät alttiutta saada paniikkikohtaus. Näiden käytön vähentäminen tai lopettaminen voivat vähentää paniikkikohtauksia.

Päihteidenkäytön vähentäminen tai lopettaminen parantaa myös mahdollisen lääkehoidon vaikutusta. Lisäksi alkoholi tai muut päihteet hankaloittavat yleensä kaikkien mielenterveyden häiriöiden oirekuvaa ja hoitoa. Koska paniikkihäiriöön liittyy usein myös muita mielenterveyden häiriöitä, päihteiden käytön lopettaminen on hyödyllistä kokonaistilanteen kannalta. Paniikkihäiriötä sairastava hyötyy myös tupakoinnin lopettamisesta.

Jos yrittää torjua paniikkia, se useimmiten vain lisääntyy. Torjumisen sijaan tilanteen voi yrittää kohdata mahdollisimman sallien. Voi kokeilla ajatella, että vaikka tilanne on epämiellyttävä niin juuri nyt sen voi jollain lailla kestää ja kohdata. Kannattaa tiedostaa, että kohtaus on täysin vaaraton ja se loppuu pian. Itseään voi lohduttaa muistamalla, että tilanne on aiemminkin mennyt ohi ja siitä on aiemminkin selviytynyt.

Monet ahdistuksen hallintakeinot voivat helpottaa paniikin kohtaamista ja lievittää paniikkituntemuksia. Aiemmin toimineita keinoja kannattaa käyttää jatkossakin ja uusia keinoja on hyvä välillä kokeilla. Erilaisia ahdistuksen hallintakeinoja ovat muun muassa toisille ihmisille juttelu, keskittyminen ympäristöön ja sen havainnoiminen, jonkin yksinkertaisen asian tekeminen tai keskittyminen johonkin kehon tuntemukseen, kuten lattian tuntemiseen jalkojen alla. Lisäksi voi kokeilla palleahengitystä tai pitkää vastustettua uloshengitystä parasympaattisen hermoston aktivoimiseksi.

Jos on jo alkanut välttelemään tilanteita, on tärkeää altistaa itseään asteittain ja laajentaa elinpiiriään. Myös omille fyysisille ja psyykkisille tuntemuksilleen altistumista voi harjoitella. On hyvä oppia sietämään nopeaa sydämentykytystä, hengästymistä, vapinaa ja hikoilua. Näihin tuntemuksiin voi totutella esimerkiksi urheillessa.

Jooga, meditaatio ja erilaiset rentoutusharjoitukset sekä säännöllinen liikunta voivat vähentää paniikkikohtauksia.

Verkko-osoitteesta Mielenterveystalo.fi löytyy arviointikysely paniikkioireiden vaikeusasteen kartoittamiseksi sekä kaikille avoin omahoito-ohjelma.

Paniikkikohtauksista ja -häiriöstä kärsiville järjestetään monilla paikkakunnilla erilaisia itsehoito- ja rentoutusryhmiä. Saatavilla on myös hyviä itsehoitokirjoja (ks. Lisää tietoa aiheesta artikkelin lopusta).

Milloin hoitoon?

Paniikkikohtausten tai niiden pelon haitatessa arkea, kannattaa kääntyä lähiviikkojen tai -kuukausien kuluessa lääkärin, psykologin tai psykoterapeutin puoleen.

Paniikkikohtauksen oireita muistuttavia kohtauksellisia oireita esiintyy joissakin elimellisissä (somaattisissa) sairauksissa. Tällaisia sairauksia ovat astma, kilpirauhasen liikatoiminta, lisäkilpirauhasen liikatoiminta, lisämunuaisen ytimen kasvain feokromosytooma (ks. Lisämunuaisen sairauksia), sisäkorvan toiminnan häiriö, verenpaineen säätelyn häiriö ja tietyt sydämen rytmihäiriöt. Nämä mahdolliset elimelliset syyt selvitetään tai poissuljetaan yleensä hoidon alkuvaiheessa muun muassa lääkärin tekemän tutkimuksen ja laboratoriokokeiden avulla. Terapianavigaattoristavoi olla hyötyä oireiden kartoittamisessa.

Paniikkihäiriön hoito

Vaikka paniikkikohtaukset ovatkin sinänsä vaarattomia, ne voivat aiheuttaa merkittävää kärsimystä. Niitä voidaan hoitaa lääkityksellä ja psykoterapialla.

Lääkkeiden avulla kyetään usein tehokkaasti estämään kohtauksia. Lääkkeinä käytetään yleensä serotoniinin aineenvaihduntaan vaikuttavia masennuslääkkeitä.

Psykoterapiassa keskeisiä käsiteltäviä aiheita ovat oireymmärrys, voimavaroje lisääminen ja välttämisen vähentäminen. Ensisijaisia vaihtoehtoja ovat kognitiivinen psykoterapia ja pelkoihin asteittain totuttava käyttäytymisterapia.

Paniikkihäiriöön on saatavilla myös nettiterapiaa, johon voi päästä lääkärin lähetteellä.