Huolestuttavia mielenterveyden oireita

Kriisitilanteissa ja varsinkin nuoruusiässä tunteet voivat olla joskus myrskyisiä ilman, että kyseessä on vakava häiriö. Lähes jokainen on jossakin elämänvaiheessa hetkellisesti myös alavireinen tai ahdistunut, mikä ei välttämättä vaadi hoitoa. Sen sijaan on syytä valpastua, jos oireita on useita yhtaikaa, ne heikentävät toimintakykyä selvästi tai jos lievätkin oireet pitkittyvät useiksi viikoiksi.

Seuraavat oireet ovat usein huolestuttavia, jos niitä esiintyy pitkään tai useita yhtaikaa.

Huomattavasti muuttunut mieliala

• Mieliala on pitkään selvästi alavireinen, kohoaa yhtäkkiä poikkeavasti tai sahaa nopeasti edestakaisin.

Heikentynyt toimintakyky

• Työ-, opiskelu- tai harrastussuoritukset heikkenevät aiemmista pitkäaikaisesti. Itsestä huolehtiminen, esimerkiksi peseytymiset ja asianmukainen pukeutuminen, heikentyy.

Ajattelun ja kommunikoinnin häiriintyminen

• Keskittymiskyky, ajattelu, loogisuus tai ylipäätään tapa kommunikoida muuttuvat oleellisesti tai alkavat vaikuttaa oudoilta.

Unen häiriintyminen

• Tilapäiseen stressiin ja elämänmuutokseen liittyvät unihäiriöt ovat tavallisia. Unen laatu kertoo ihmisen yleisestä psyykkisestä hyvinvoinnista. Unihäiriöt ovat usein laajempien ongelmien oire.

Ruokahalun tai ruokailutapojen muuttuminen

• Paino voi muuttua tai pysyä ennallaan, mutta suhde ruokaan muuttuu selvästi. Esimerkiksi syöminen alkaa hallita ajatuksia tai siihen liittyy sääntöjä, joustamattomuutta ja lihomisen pelkoa.

Eristäytymisen ja apatian pitkittyminen

• Joitakin päiviä kestäviä jaksoja voi olla varsinkin nuoruusiässä, mutta useiden viikkojen jaksot ovat yleensä hälyttäviä.

Aistien yliherkistyminen

• Tavanomaiset äänet, valot, hajut tai kosketukset alkavat tuntua kiusallisilta tai häiritseviltä, ja henkilö saattaa alkaa vältellä niitä.

Itsensä kokeminen ulkopuoliseksi

• Vaikeissa elämäntilanteissa, kriisien aikana tai nuoruudessa tämä on ohimenevänä tavallista, mutta voimakkaana tai pitkäkestoisena kokemuksena huolestuttavaa, varsinkin jos siihen liittyy tunne epätodellisuudesta tai yliluonnollisuudesta.

Hermostuneisuuden lisääntyminen

• Tämä on nuoruudessa usein tavallista ajoittain, mutta muuttuu huolestuttavammaksi, jos hermostuneisuuteen liittyy voimakkaita epäluuloja muita kohtaan, voimakkaita pelkotiloja tai välttämiskäyttäytymistä.

Itsensä vahingoittaminen

• Vaikka esimerkiksi viiltelyyn ei useimmiten liity itsetuhoista pyrkimystä, se voi kertoa muusta merkittävästä ahdistuneisuudesta. Pyrkimys kuolla vaatii aina ammattilaisen välitöntä tilanteen arviointia.

Selvät harhat

• Aistiharhat tai harhaluulot, myös lyhytkestoisina, vaativat asiantuntijan arviointia aina, kun ne ilmaantuvat ensimmäisen kerran.

Milloin hoitoon

Jos ihminen itse on huolissaan psyykkisestä voinnistaan, hänet kannattaa ohjata ammattiavun piiriin. Matalan kynnyksen vastaanottoja on lähes kaikissa terveyskeskuksissa ja työterveyshuollossa. Kouluterveydenhoitaja on nuorille hyvä ja helposti lähestyttävä taho. Useissa kouluissa myös koulupsykologi ja kuraattori kohtaavat oppilaita matalalla kynnyksellä.

Kun läheiset ovat huolissaan tilanteesta, huoli ei tule tyhjästä. Nuorten kohdalla ongelmana saattaa joskus olla vanhempien ylihuolehtivaisuus, mutta tavallisempaa on kuitenkin se, että vanhempien huoli on aiheellista. Myös esimerkiksi opettajan huoli nuoren voinnista on lähes aina vakava merkki, joka voi syntyä jopa vuosia ennen kuin vakavat ongelmat puhkeavat.

Jos ihminen voi psyykkisesti huonosti muttei ole huolissaan omasta tilanteestaan, asia on monimutkaisempi. Hänen kanssaan voi yrittää keskustella asiasta. Aina voi yrittää kannustaa ottamaan yhteyttä hoitotahoihin. Läheiset saavat ottaa yhteyttä terveydenhuoltoon, kuten lääkäriin, kouluterveydenhoitajaan tai työterveyshuoltoon, mistä on kuitenkin asiallista kertoa oireilevalle henkilölle. Jos syntyy epävarmuutta siitä, onko kyseessä niin vakava tilanne, että tarvitaan tahdosta riippumatonta hoitoon ohjaamista, ohjeita voi pyytää terveyskeskuksen päivystyksestä.

Nuoren tupakan tai alkoholin yksittäinen kokeilu on ennemmin perheelle kuuluva kasvatuksellinen asia kuin hoidollinen ongelma. Jos kokeilut toistuvat ja huoltaja ei koe pysyvänsä tilanteen tasalla, neuvoa voi kysyä esimerkiksi kouluterveydenhoidosta, nuorten päihdeasemalta tai lastensuojelusta.

Jos nuori tai aikuinen puhuu itsensä tai muiden vahingoittamisesta, hänet on ohjattava nopeasti ammattilaisen arvioon. Jos hätätila on välitön, pitää ilmoittaa terveyskeskuksen päivystykseen tai soittaa hätänumeroon 112.