Rintamaidon riittävyys
Lähes kaikki äidit pohtivat jossain vaiheessa imetystä ja maitonsa riittävyyttä. Rintamaitoa yleensä riittää, kun vauva osaa imeä tehokkaasti ja häntä imetetään tiheästi. Käynnistynyt maidoneritys ei lopu yhtäkkiä, kun imetystä jatketaan. Maidoneritys voi kuitenkin ajoittain vähentyä esimerkiksi voimakkaan stressin tai äidin hormonitoiminnan vaikutuksesta. Terveelle vauvalle tästä ei ole mitään haittaa. Lapsi reagoi maitomäärän vähenemiseen haluamalla imeä tiheämmin. Maitomäärä palautuu yleensä ennalleen vuorokauden tai kahden aikana.
Vauvan riittävää maidonsaantia seurataan ensisijaisesti punnitsemalla vauvaa säännöllisesti. Ensimmäisinä päivinä synnytyksen jälkeen vauvan paino laskee, mutta 4–5 vuorokauden iässä sen tulisi kääntyä nousuun. Vauvat saavuttavat uudelleen syntymäpainonsa noin kymmenen päivän sisällä. Vauvan paino voi nousta alussa jopa kilon kuukaudessa, mutta neljän kuukauden kohdalla painonnousu alkaa hidastua.
Kotona vauvan riittävää maidonsaantia voi seurata eritteistä. Maidon noustua, neljännestä vuorokaudesta eteenpäin, vauvan tulisi virtsata vähintään 4–6 kertaa vuorokaudessa. Virtsamäärän tulisi olla sellainen, ettei vaippaa vaihdettaessa tarvitse miettiä, onko se märkä. Alkuvaiheessa myös uloste eli lapsenpihka kertoo maidonsaannista. Se muuttuu kellertäväksi maitoulosteeksi neljän vuorokauden iässä. Jos olet huolissasi vauvasi maidonsaannista tai painon noususta tai tarvitset imetysohjausta, ole yhteydessä neuvolaan.
Äidinmaidonkorvikkeet
Aina imetys ei ole mahdollista tai se loppuu ennen vuoden ikää. Kaikki äidit eivät myöskään halua imettää. Tällöin alle yksivuotiasta lasta ruokitaan äidinmaidonkorvikkeella 6 kuukauden ikään ja sen jälkeen vieroitusvalmisteella 6–12 kuukauden iässä. Valmisteita käytetään aina pakkauksessa olevien ohjeiden mukaisesti. Sopivista maitomääristä voi keskustella neuvolakäynnillä.
Ruokailuhetki on kaikille vauvoille läheisyyden ja hoivan hetki. Myös pulloruokittua vauvaa syötetään aina sylissä ja lapsentahtisesti. Vauvalle tarjotaan maitoa hänen näyttäessään nälän merkkejä, kuten suun availu, käden vienti suuhun tai sormien imeminen. Vauvalle ei myöskään tule tuputtaa maitoa. Kun hän osoittaa olevansa kylläinen, voidaan syöttäminen lopettaa.
Äidinmaidonkorvikkeita käytettäessä on tärkeä huolehtia hygieniasta. Syöttövälineiden tulee olla puhtaita. Käytön jälkeen tutit ja tuttipullot huuhdellaan ensin kylmällä vedellä, pestään sitten lämpimällä vedellä ja tiskiaineella ja keitetään lopuksi puhtaassa vedessä 5 minuutin ajan. Keittämisestä voidaan luopua, kun vauva alkaa syödä kiinteitä ruokia.
Lue äidinmaidonkorvikkeen pakkauksesta tuotteen valmistus- ja käyttöohjeet. Valmista korvike aina huolellisesti ohjeen mukaisesti. Jauhemaista äidinmaidonkorviketta valmistetaan aina vain kerralla syötävä annos. Nestemäinen äidinmaidonkorvike säilyy avaamattomassa, ehjässä pakkauksessa huoneenlämmössä pakkauksessa olevaan päivämäärään saakka. Avattua pakkausta voi säilyttää jääkaapissa (+2–5 asteessa) korkeintaan vuorokauden.
Äidinmaidonkorvike lämmitetään syöntilämpöiseksi syöttöastiassa joko lämpimässä vesihauteessa, juoksevan kuuman veden alla tai varoen mikroaaltouunissa. Lämmityksen jälkeen maito aina sekoitetaan ja lämpötila tarkistetaan (esimerkiksi pisaralla kämmenselkään). Koska maito pilaantuu herkästi ja korvikkeissa voi olla valmistusvirheitä, maitoa tulee maistaa aina ennen lapselle tarjoamista. Syöttökerralta tähteeksi jäänyt maito heitetään pois.
Lisätietoa lapsentahtisesta pulloruokinnasta löydät täältä.
Röyhtäyttäminen ja pulauttelu
Vauvan voi röyhtäyttää syönnin jälkeen nostamalla hänet olkapäätä vasten. Röyhtäisy voi tulla helpommin taputeltaessa pehmeästi vauvan takapuolta. Vauvan syödessä hotkien hän nielee ilmaa ja pulauttaa helposti osan maidosta pois. Pulauttelevaa lasta voi röyhtäyttää myös kesken syöttämisen. Pulloruokitulle vauvalle voi kokeilla avuksi tuttipullon tutin vaihtamista pienempireikäiseen. Pulauttelut vähenevät siirryttäessä kiinteään ruokaan.
Vesi vauvan ruokavaliossa
Täysimetetty lapsi ei tarvitse vettä lämpimälläkään ilmalla. Vauva saa äidinmaidosta kaiken tarvitsemansa nesteen. Myös äidinmaidonkorvike täyttää lapsen nestetarpeen. Vauvan ruokiin tai juomiin tarvittava vesi otetaan aina kylmävesihanasta hetken juoksuttamisen jälkeen. Ennen kiinteiden ruokien aloittamista vesi tulee aina keittää. Kuumaa vesijohtovettä ei saa käyttää siinä mahdollisesti olevien pieneliöiden ja muiden epäpuhtauksien takia. Mehua tai sokerivettä ei tule antaa lapselle lainkaan. Ne vahingoittavat hampaiden alkuja ja totuttavat lapsen makeaan.
Tutin tarjoaminen vauvalle
Tutin tarjoamista on hyvä välttää ainakin siihen saakka, kun imetys alkaa sujua ja vauvan paino on nousussa. Tuttia ei pidä tarjota lapsen suuhun jatkuvasti. Sitä tarvitaan vain lapsen ollessa itkuinen tai rauhaton, kun ei kyse ole nälästä. Jatkuva tutin käyttö vähentää rinnan imemistä ja voi johtaa liian vähäiseen painonnousuun. Lapsi imee rintaa eri tekniikalla kuin tuttia. Läheskään kaikki vauvat eivät tarvitse eivätkä halua käyttää tuttia.
Tutin käytöstä voi olla hyötyä erityistilanteissa, esimerkiksi lapsen ollessa hoidossa lastenosastolla. Tutti lohduttaa vauvaa silloin, kun vanhemmat eivät voi olla hänen luonaan. Se edistää myös ruuansulatusta. Tutit on pidettävä puhtaina. Tuttiin kertyy helposti vieraita bakteereita, jotka voivat aiheuttaa lapselle ripulin. Pienen vauvan tutti puhdistetaan keittämällä sitä vedessä viisi minuuttia. Tuttia ei saa puhdistaa aikuisen suussa, etteivät aikuisen suun bakteerit siirry tutin mukana vauvan suuhun. Samasta syystä on huolehdittava, että vauvan tutti ei joudu muiden lasten ulottuville.
Kiinteän ruoan aloittaminen vauvalle
Äidinmaito riittää yleensä terveen ja täysiaikaisena syntyneen lapsen ainoaksi ravinnoksi puolen vuoden ikään asti. Imetystä tai korvikeruokintaa tulisi jatkaa ainakin lapsen yhden vuoden ikään saakka. Imetystä voi jatkaa tämän jälkeenkin, jos äiti ja lapsi näin haluavat.
Kaikki lapset tarvitsevat kiinteää ruokaa 6 kuukauden iästä lähtien. Jos lapsi ei saa lainkaan rintamaitoa, kiinteä ruoka aloitetaan 4–6 kuukauden iässä. Ennenaikaisesti tai pienipainoisina syntyneet saattavat tarvita lisäruokia tavallista aikaisemmin. Myös täysimetettyä vauvaa voi alkaa tutustuttaa uusiin makuihin neljän kuukauden iästä alkaen antamalla hänelle imetyksen jälkeen pieniä maisteluannoksia. Näin maisteluannokset eivät syrjäytä imetyskertoja, vaan lapsentahtinen imetys jatkuu. Maisteluannokset altistavat vauvan elimistön uusille ruoka-aineille. Ne tukevat vauvan suoliston kypsymistä ja sietokyvyn kehittymistä. Kiinteiden ruokien aloittamisen viivästyttäminen yli 6 kuukauden ikään saattaa lisätä allergia-alttiutta. Yksilöllisiä ohjeita ja tietoa saat neuvolasta.
Merkkejä vauvan valmiudesta aloittaa kiinteiden ruokien maistelu ovat:
- vauva pystyy kannattelemaan päätään
- vauva osaa tarttua ruokaan ja viedä sitä suuhun
- vauva osaa niellä kiinteää ruokaa eli ei työnnä sitä ulos suusta kielellään.
Vauva tutustuu uusiin makuihin
Puolen vuoden ikäiselle vauvalle voi alusta asti tarjota kiinteitä ruokia usealla aterialla päivässä. Lapsi oppii matkimalla ja nauttii jo pienenä yhteisistä ruokahetkistä. Siksi syömään opetteleva lapsi on hyvä ottaa mukaan perheen yhteisille aterioille alusta alkaen. Kiinteisiin ruokiin tutustumisen voi aloittaa niin sanotuilla sormiruuilla. Vauvalle tarjotaan pehmeitä ruoka-aineita käteen sopivina, noin aikuisen sormen kokoisina palasina. Sopivia ruokia ovat esimerkiksi banaani, avokado, keitetty parsakaali ja porkkana sekä kotimaiset tuoreet tai pakastetut marjat. Lapselle ei pidä antaa kovia tai pieniä ja liukkaita ruoka-aineita kuten pähkinöitä, kokonaisia viinirypäleitä tai kirsikkatomaatteja.
Lapselle voi myös tarjota lusikalla syötäviä ruokia kuten kasvis-, marja- tai hedelmäsoseita sekä puuroa. Vaikka aikuinen syöttäisi lasta, kannattaa lapsen antaa maistella ruokia myös omasta kädestään ja omalla lusikalla. Suun ja käden hienomotoristen taitojen kehittyminen ja harjaannuttaminen on tärkeä osa syömään oppimista.
Aloitettaessa kiinteät ruoat neljän kuukauden iässä lapsella ei ole vielä valmiuksia syödä itse. Tutustumisen ruokiin voi aloittaa pienillä maisteluannoksilla. Lapselle voi antaa sileää peruna-, kasvis-, hedelmä- tai marjasosetta. Hän voi aluksi työntää kielellään soseen ulos suustaan. Hänen viestejään sopivasta ruokamäärästä voi havainnoida, mutta häntä ei saa tuputtaa syömään.
Kiinteään ruokaan totuttaminen vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä. Jos vauva kieltäytyy syömästä uutta ruoka-ainetta, on parasta luopua siitä vähäksi aikaa. Vauvan opetellessa ruokailua ja totutellessa uusiin makuihin voi kiirehtimisestä olla hänelle haittaa.
Vauvan makumaailma laajenee
Vauvalle voi tarjota samoja ruoka-aineita, joita muukin perhe syö. Vauvan annos erotetaan ennen suolan lisäämistä ja voimakasta maustamista sekä hienonnetaan tarvittaessa. Alle vuoden ikäisen lapsen ruokaan ei lisätä ollenkaan suolaa. Runsassuolaisia elintarvikkeita, kuten makkaroita, lihaleikkeleitä, marinoituja liha- tai broilerivalmisteita, eineksiä ja juustoja vältetään niiden sisältämien lisäaineiden vuoksi.
Kun lapsen ruokavaliossa on muutama kasvikunnan tuote, lisätään siihen jauhettua tai soseutettua lihaa, kalaa tai kananmunaa. Sopiva aloitusannos on noin teelusikallinen. Kalaa suositellaan kahdelle kolmelle aterialle viikossa sen sisältämän hyvälaatuisen rasvan vuoksi. Alle vuoden ikäiselle riittää 1–1,5 ruokalusikallista lihaa tai kalaa ateriaa kohti. Maksaa ei suositella lainkaan alle vuoden ikäiselle lapselle liian korkean A-vitamiinipitoisuuden vuoksi.
Kypsien kasvisten rinnalla voi pikkuhiljaa alkaa tarjota hienoksi raastettuja raakaraasteita ja raakasoseita. Näin lapsi oppii syömään kasviksia monipuolisesti. Sopivia kasviksia ovat esimerkiksi porkkana, kukkakaali, maissi, bataatti, kurkku ja tomaatti. Alle vuoden ikäiselle eivät sovi runsaasti nitraattia sisältävät kasvikset.
Vältä näitä runsaasti nitraattia sisältäviä kasviksia: pinaatti, punajuuri, erilaiset lehtisalaatit (mukaan lukien rucola), tuoreet yrtit, kiinankaali, lehtikaali, kyssäkaali, kurpitsa (kaikki lajit), retiisi, varsiselleri, fenkoli, idut ja juuresmehut.
Kaikki marjat ja hedelmät sopivat imeväisikäisen ruokavalioon. Niitä tarjotaan soseina, raasteina ja tuorekiisseleinä. Kannattaa suosia kotimaisia marjoja. Ulkomaiset hedelmät pestään ja kuoritaan. Kaikki ulkomaiset marjat tulee keittää ennen käyttöä. Kirpeiden ja happamien marja- tai hedelmäruokien makeuttamiseen voidaan käyttää hiukan sokeria. Lasta ei kannata kuitenkaan totuttaa kovin makeaan makuun. Lapselle ei anneta lainkaan hunajaa alle vuoden ikäisenä. Hunajan mahdollisesti sisältämät bakteeri-itiöt voivat alkaa itää imeväisen kehittymättömässä ruuansulatuskanavassa. Isommilla lapsilla tätä vaaraa ei ole.
Lapselle suositellaan täysjyväviljasta valmistettuja, suolattomia ja veteen keitettyjä puuroja. Lisäkkeinä voi käyttää marja- tai hedelmäsoseita. Puuro on suositeltavin viljaruoka pienelle lapselle. Täysjyväpasta ja -riisi sopivat lapsen myös ruokavalioon. Lapsi ei tarvitse vellejä missään vaiheessa, etenkään alle viiden kuukauden ikäisenä. Maidon ravintoaineet lapsi saa rintamaidosta tai äidinmaidonkorvikkeesta.
Ensimmäisen ikävuoden lopulla lapselle tarjotaan vähitellen tavallisia maitovalmisteita. Sopivia ovat hapanmaitovalmisteet, kuten vähärasvainen viili, maustamaton jugurtti ja piimä. Yhden vuoden iässä lapsen ruokajuoma on rasvaton maito.
Vauvan nopea kasvu vaatii paljon energiaa. Äidinmaidossa ja äidinmaidonkorvikkeissa on runsaasti rasvaa. Kun lapsi alkaa syödä samoja ruokia kuin muu perhe, näkyväksi rasvaksi valitaan pehmeitä kasvirasvoja, öljyä ja/tai vähintään 60 prosenttia rasvaa sisältäviä kasvimargariineja. Lisätietoa imeväisen ruokasuosituksista.
D-vitamiinilisä vauvoilla
Kaikki lapset tarvitsevat D-vitamiinilisän 2 viikon iästä lähtien (kuva 1).
D-vitamiinilisä lapsilla.
Vauvan hampaat
Ensimmäiset maitohampaat puhkeavat vauvan suuhun noin puolen vuoden iässä. Kaikki 20 maitohammasta ovat yleensä puhjenneet ennen lapsen kolmatta syntymäpäivää. Lapsen hampaat voidaan pitää terveinä ja reiättöminä, jos niitä hoidetaan oikein. Hampaiden bakteereja ei pidä ruokkia sokerilla. Säännöllinen harjaus aloitetaan heti, kun vauva on saanut ensimmäiset hampaansa. Fluorin käytöstä keskustellaan neuvolassa.
Artikkelin pohjana käytetty Meille tulee vauva -opasta. (Hakulinen T., Pelkonen M., Salo J., Kuronen M. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2023)
