Fluori ja suun terveys

Fluori ehkäisee hampaiden reikiintymistä vähentämällä kariesta aiheuttavien bakteerien (ks. Suun mikrobit) aineenvaihduntaa ja vähentämällä siten kiilteen liukenemista happohyökkäyksen yhteydessä. Happohyökkäyksellä tarkoitetaan happovaikutusta, joka syntyy hiilihydraattipitoisen aterian jälkeen bakteerien aineenvaihdunnasta aiheuttaen mineraalien liukenemista. Fluori vahvistaa mineraalien saostumista ja uudelleen kiinnittymistä kiilteeseen. Fluorin vaikutus on pääasiassa paikallinen.

Fluorin käytöstä on suuri hyöty kaikenikäisten hampaille. Erityisen tärkeää fluorin saanti on hampaiden puhkeamisvaiheessa, koska kiilteen mineralisaatio eli kovettuminen on vielä kesken ja jatkuu noin vuoden hampaan puhkeamisen jälkeen.

Fluorin käyttö

Fluorihammastahnan käyttö kahdesti päivässä – harjaus aamuin illoin – on nykysuosituksen mukaan riittävää sekä lasten että aikuisten fluorin saannin turvaamiseksi. Parhaimmillaan fluorihammastahna vähentää reikiintymisriskin puoleen. Fluorin määrä on oleellisin hammastahnan tehokkuuteen vaikuttava tekijä. Terveille aikuisille fluorin lähteeksi riittää 1100–1500 ppm (1 ppm = mg litrassa tai kilossa) eli 0,11–0,15-prosenttinen fluorihammastahna kaksi kertaa vuorokaudessa. Jotta fluori vaikuttaisi pidempään suussa, suu huuhdellaan vain kevyesti hampaiden puhdistuksen jälkeen (esim. ruokalusikallisella vettä). Fluorittomien hammastahnojen käyttöä ei suositella.

Erityisesti alle kouluikäisellä on tärkeä noudattaa varovaisuutta hammastahnan ja muiden fluorituotteiden (taulukko Hammastahnan määrä ja fluoripitoisuus) käytössä, koska fluori vaikuttaa koko elimistöön. Liian suurilla pitoisuuksilla fluori aiheuttaa lapsen kehittyviin hampaisiin hypomineralisaatiota, mikä näkyy vaaleina laikkuina hampaissa (fluoroosi; ks. Hampaiston kehityshäiriöt). Tällöin kehittyvän hampaan kiille on hauras, helposti lohkeava ja karioituva kiilteen vajavaisen mineralisaation vuoksi. Lievää fluoroosia pidetään esteettisenä haittana, vakavampaa fluoroosia terveyshaittana.

Hammastahnan käyttö aloitetaan, kun lapsen ensimmäiset hampaat puhkeavat. Alle 3-vuotiaille on suositeltavaa annostella kaksi kertaa päivässä sipaisu tai riisiryynin kokoinen pieni määrä fluorihammastahnaa, jossa on 1000–1100 ppm fluoridia.

3–5-vuotiaille on suositeltavaa annostella kahdesti päivässä lapsen pikkusormen kynnen tai herneen kokoinen nokare hammastahnaa, jossa on 1000–1100 ppm fluoridia. 6-vuotiaat ja sitä vanhemmat voivat käyttää 0,5–2 cm:n kokoista nokaretta aikuisten hammastahnaa, jossa on 1450 ppm fluoridia. 6-vuotiaat ja sitä vanhemmat voivat käyttää 0,5–2 cm:n kokoista nokaretta hammastahnaa, jossa on 1 450 ppm fluoridia.

Lapsille ei suositella käytettäväksi tahnoja, jotka sisältävät antimikrobisia aineita, tai tahnoja, joiden ilmoitetaan ehkäisevän hammaskiven muodostusta tai valkaisevan hampaita (ks. Hammastahnat).

Jos käyttöveden fluoridipitoisuus on yli 0,7 mg/l (0,7 ppm) mutta alle 1,5 mg/l, suositellaan alle 6-vuotiaille tahnaa, jonka fluoridipitoisuus on enintään 500 ppm. Fluorihammastahnan käyttöä alle 6-vuotiaille ei suositella ollenkaan, jos käyttöveden fluoridipitoisuus on yli 1,5 mg/l.

Kouluikäisille ja sitä vanhemmille, joiden hampaiden reikiintymisriski on suurentunut, suositellaan lisäämään harjauskertojen ja hammastahnan määrää, purskuttelemaan tahna-sylkivaahtoa ja välttämään syömistä ja juomista parin tunnin ajan harjauksen jälkeen. Näin fluorin vaikutus hampaistossa tehostuu.

Lisäfluorin tarve

Fluorihammastahnaa kahdesti päivässä käyttävän alle 6-vuotiaan lapsen suun omahoitoon ei yleensä tarvita muita fluorivalmisteita.

Lisäfluori voi olla hyödyllinen henkilöille, joilla on vastapuhjenneita hampaita, paljastuneita juurenpintoja tai eteneviä kariesvaurioita. Suun terveydenhoidon asiantuntija arvioi yhdessä asiakkaan kanssa lisäfluorin tarpeen. Annostukseen vaikuttaa myös käytetyn veden fluoripitoisuus. Raskaus tai imetys eivät ole esteenä lisäfluorin käytölle.

Lisäfluori, (esimerkiksi fluoritabletit ja fluoria sisältävät suuvedet) on hyvä ajoittaa eri aikaan kuin fluorihammastahnan käyttö, jotta fluorista saatava hyöty jakautuu tasaisesti päivän aikana. Koska fluorin vaikutus on lähinnä paikallinen, fluoritabletti on nieltynä lähes hyödytön. Vahvaa, 5000 ppm fluoria sisältävää hammastahnaa on mahdollista saada itsehoitolääkkeenä ja reseptillä. Suomessa voi määrätä 5000 ppm fluorihammastahnan yli 16-vuotiaalle kariesriskipotilaalle sairaanhoitaja, lääkäri, hammaslääkäri tai suuhygienisti. Kun yli 16-vuotiaalla on käytössä karieksen pysäytyshoitona vahva fluorihammastahna, ei samaan aikaan tulisi olla mitään muita fluorideja käytössä. Kyseessä on siis kuurimuotoinen hoito. Hoito toteutetaan hammaslääkärin tai suuhygienistin valvonnassa.

Suun terveydenhuollossa käytetään lisäfluorina myös fluorilakkaa. Lakan paikallisvaikutus on hyvä, koska se pysyy hyvin hampaan pinnalla.

Fluorimyrkytys

Oikein käytettynä fluori ei muodosta terveysriskiä. Jos suun terveydenhuollossa on lapselle kariesriskin vuoksi suositeltu fluorihammastahnan lisäksi fluoritabletteja, on niiden käyttöä syytä valvoa tarkasti. Imeskeltävät tabletit ovat hyvänmakuisia, ja pieni lapsi voi mieltää ne makeisiksi.

Akuutti fluorimyrkytys saattaa syntyä, jos fluoritabletteja nautitaan kerralla suuri määrä. Fluorimyrkytystila kehittyy, kun henkilö saa useita vuosia 20–80 mg:n päiväannoksia. Ylimäärä fluoria aiheuttaa laikkuja hampaiden kiilteeseen (fluoroosi; ks. kuva Fluoroosi), luun kovettumista, nivelsiteiden kalkkiutumista ja mahdollisesti hermosto-oireita.