Yleistä

Amenorrean syyt ja oireet

Säännöllinen kuukautiskierto edellyttää normaalia aivolisäkkeen toimintaa, normaaleja munasarjoja, jotka reagoivat aivolisäkehormonien erittymiseen, sekä normaalia kohtua. Kohdun puutos tai emättimen rakennemuutos ovat harvinaisia kuukautisten puuttumisen syitä.

Nopea laihduttaminen, syömishäiriöt, niukka ravitsemus ja liiallinen liikunta voivat aiheuttaa kuukautisvuotojen poisjäämisen, samoin voimakas stressitilanne. Myös vaikeaan lihavuuteen voi liittyä kuukautisten poisjääminen. Näissä tilanteissa taustalla on munasarjojen toimintaa säätelevien aivolisäkehormonien erityksen toiminnallinen häiriö.

Noin 10 %:ssa tapauksista amenorrean taustalta löytyy jokin yleissairaus. Tällaisia ovat esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoiminta (hypotyreoosi), hoitamaton keliakia ja lisämunuaisen liikatoiminta (Cushingin oireyhtymä).

Munasarjojen monirakkulatauti PCOS voi aiheuttaa kuukautisvuotojen poisjäämistä pidemmäksi aikaa, mutta tavallisempi oire on kuukautisten epäsäännöllisyys.

Lapsuudessa hoidetut vaikeat sairaudet, kuten syöpä ja sen hoidot, voivat myöhemmin aiheuttaa munasarjojen toiminnanvajauksen ja kuukautisten puuttumisen. Amenorrean taustalla voi myös olla kromosomipoikkeavuus, esimerkiksi Turnerin syndrooma. Geenien tuntemisen myötä on löydetty harvinaisia yhden geenin mutaatioita, jotka voivat aiheuttaa kuukautishäiriöitä.

Kuukautisten puuttumisen lisäksi muina oireina voi joskus olla limakalvojen kuivumista ja vaihdevuosityyppisiä oireita, kuten hikipuuskia. Nämä oireet viittaavat estrogeenivajaukseen.

Amenorrean tutkiminen

Kuukautisten puuttumisen tavallisin syy on raskaus, ja raskaustesti onkin tärkein tutkimus. Jos kyse ei ole raskaudesta, on amenorrean syy aina selvitettävä. Tarkempi kartoitus yleisestä terveydentilasta, aiemmasta kuukautistilanteesta ja gynekologista sairauksista ohjaa tutkimusten toteutusta.

Jos kuukautiset eivät ole lainkaan alkaneet, arvioidaan ensiksi puberteetin kehityksen vaihe (ks. Murrosiän kehitysongelmat tytöillä). Jatkossa selvitetään gynekologisella tutkimuksella ja alavatsan ultraäänitutkimuksella kohdun ja munasarjojen tilanne. Tilanteen mukaan nuorella tytöllä gynekologinen ultraäänitutkimus voidaan tehdä vatsanpeitteiden päältä virtsarakon ollessa täysi tai emättimen kautta. Kohdun koko ja kohdun sisälimakalvon paksuus kertovat taustasyystä. Harvinaisia syitä kuukautisten puuttumiselle ovat umpinainen immenkalvo ja synnynnäinen kohdun puutos.

Jos kuukautiset ovat jääneet pois useaksi kuukaudeksi, selvitetään hormonitilanne verikokeilla. Ensimmäiset tutkimukset ovat kilpirauhasen toimintaa mittaava TSH sekä aivolisäkkeen maitohormoni, prolaktiini. Tarkemmin munasarjojen toimintaa tutkitaan määrittämällä aivolisäkehormonit FSH ja LH. Jos arvot ovat selvästi koholla, kyseessä on munasarjatoiminnan hiipuminen. Jos FSH- ja LH-arvot ovat matalat, kertoo tämä aivolisäkkeen toiminnan vaimentumisesta. Tällainen tilanne todetaan esimerkiksi liiallisen laihtumisen, anoreksian tai poikkeavan rasittavan, pitkäaikaisen liikunnan seurauksena.

Munasarjojen rakenne (munarakkuloiden määrä) kaikututkimuksessa kertoo hormonaalisesta tilanteesta. Myös verikokeella voidaan selvittää munasarjojen "reserviä" eli munarakkulamäärää. Tutkimus on nimeltään AMH- eli anti-Müller-hormonin määritys. Tästä tutkimuksesta on hyötyä hedelmällisyyden arvioinnissa.

Estrogeenimittauksia ei juurikaan tarvita. Munasarjojen estrogeenituotanto voidaan selvittää ns. progestiinitestillä: nainen syö 10 vrk:n ajan keltarauhashormonia sisältäviä tabletteja, ja jos estrogeenituotanto on riittävä, tablettikuuria seuraa muutaman päivän sisällä kuukautistyyppinen vuoto.

Hoito

Koska alipaino ja ylipaino sekä liikunnan määrä vaikuttavat kuukautiskiertoon, on syytä paneutua painonhallintaan ja liikkua kohtuullisesti. Jos kuukautisvuodon takana on jokin tiedossa oleva voimakas stressitilanne (työ- tai kotipaikan vaihto, läheisen vaikea sairaus), voi rauhassa odotella tilanteen tasoittumista. Jos kuukautisten poisjäämisen takana on yleissairaus, se kannattaa hoitaa mahdollisimman hyvin.

Jos kuukautiset eivät itsestään käynnisty tai jos todetaan pitkäaikainen estrogeenivajaus, harkitaan hormonihoitoa. Se voi joskus olla yhdistelmäehkäisyvalmiste tai vaihdevuosien hormonihoitoa vastaava estrogeenin ja keltarauhashormonin yhdistelmä. Näiden hoitojen aloittamisesta vastaa erikoislääkäri. Esimerkiksi anoreksiaan liittyvää kuukautisten puuttumista ei pidä hoitaa hormonihoidoilla, koska niistä ei ole apua ja ne voivat jopa huonontaa tilannetta.

Jos toiveena on raskaus, ei pelkkä hormonikorvaushoito riitä, vaikka kuukautisten kaltainen tyhjentymisvuoto tuleekin säännöllisesti. Silloin tarvitaan munarakkulan kypsytyshoitoa.

Milloin lääkäriin?

Lääkärin tutkimukset ovat aiheellisia, elleivät kuukautiset ole alkaneet 16. ikävuoteen mennessä. Tutkimukset ovat myös aiheelliset, jos 13.–14. ikävuoteen mennessä ei ole merkkejä alkavasta murrosiästä eli puberteetista. Selvitykset aloitetaan yleensä kouluterveydenhuollossa ja jatkotutkimukset tehdään erikoissairaanhoidossa.

Jos aiemmin säännölliset kuukautiset jäävät pois yli kolmeksi kuukaudeksi, on myös hyvä hakeutua tutkimuksiin. Raskauden mahdollisuus on aina muistettava vuodon jäädessä tulematta. Perustutkimukset voidaan tehdään perusterveydenhuollossa.

Joskus ehkäisypillerin lopettamisen jälkeen voi kulua muutama kuukausi, ennen kuin kuukautiset käynnistyvät, joten tutkimuksiin ei ole kiirettä. Lähellä vaihdevuosi-ikää on normaalia, että kuukautisvuodot ovat poissa useita kuukausia, eikä tutkimuksia tarvita.

Jos kuukautishäiriöihin liittyy lapsettomuusongelma, kannattaa hakeutua erikoislääkärin tutkimuksiin.

Ehkäisy

Kuukautishäiriöitä voi ehkäistä kiinnittämällä huomiota terveelliseen ravitsemukseen ja normaaliin painonhallintaan sekä harrastamalla kohtuullisesti liikuntaa. Lääkehoitoa vaativat yleissairaudet on syytä hoitaa huolella.