Yleistä

Tuki- ja liikuntaelinten kivut ovat tavallisia oireita, joiden takia hakeudutaan usein lääkärin vastaanotolle. Nivelkipujen taustalla on monia sairauksia tai selittäviä tekijöitä. Niveltulehduksen erottaminen muista nivelkivun aiheuttajista on tärkeää, sillä niveltulehduksen hoito on yleensä tehokasta ja mitä aikaisemmin se aloitetaan sen paremmat ovat tulokset. Oireita voi olla yhdessä tai muutamassa nivelessä tai monissa nivelissä yhtä aikaa.

Yhden tai muutaman nivelen oireet

Yhden nivelen tai sen ympäristön kipu viittaa useimmiten muuhun kuin niveltulehdukseen. Kyse voi olla nivelrikosta, jännetupen, jänteen kiinnityskohdan tai limapussin tulehduksesta, yksipuolisesta rasituksesta, tapaturmasta tai sen jälkitilasta tai virheasennoista (esim. nilkka). Nivelkipu voi joskus olla säteilykipua elimistön muista sairauksista.

Nivelrikon oireita ovat rasitukseen liittyvä ja sen jälkeinen kipu, liikkeellelähtökankeus ja lyhytkestoinen aamujäykkyys (alle 15 minuuttia). Nivelrikkoa esiintyy tyypillisesti peukalon ja ukkovarpaan tyvinivelissä, polvissa ja lonkissa. Oireenmukaisena hoitona voi käyttää parasetamolia ja tulehduskipulääkkeitä. Vaikeassa polven ja lonkan nivelrikossa joudutaan suorittamaan keinonivelleikkaus.

Niveltulehdus yhdessä tai muutamassa nivelessä johtuu usein kihdistä, valekihdistä, bakteeritulehduksesta, reaktiivisesta artriitista tai muista harvinaisemmista niveltulehduksista.

Kihti on nykyisin miesten yleisin niveltulehdus ja tavallinen iäkkäillä naisillakin. Toistuvat, muutamissa päivissä ohimenneet nivelkipu ja -turvotusvaiheet alaraajojen nivelissä, erityisesti ukkovarpaan tyvinivelessä, viittaavat kihdin mahdollisuuteen. Seerumin virtsahappopitoisuus on useimmiten koholla, ja nivelnesteessä voidaan todeta kihtikiteitä. Akuuttia kihtiä hoidetaan glukokortikoideilla ja tulehduskipulääkkeillä. Kihtikohtauksia voidaan estää virtsahappopitoisuutta vähentävällä ruokavaliolla ja lääkityksellä.

Valekihti on melko tavallinen sairaus yli 60-vuotiailla. Nivelrustoon kertyy iän mukana pyrofosfaattikiteitä, jotka voivat vapautua nivelnesteeseen ja aiheuttaa äkillisen niveltulehduksen. Röntgenkuvissa todetaan nivelruston kalkkeutumia. Tulehtuneita niveliä voidaan hoitaa glukokortikoidipistoksilla ja tulehduskipulääkkeillä.

Bakteeritulehdus voi iskeä yhteen tai joskus muutamaan niveleen. Nivel kipeytyy nopeasti, turpoaa, kuumoittaa ja tulee myöhemmin erittäin liikearaksi. Diagnoosia tukevat korkea kuume ja hyvin korkeat tulehdusarvot. Sairaus on harvinainen, mutta se on tärkeä huomata, sillä nivel voidaan pelastaa nopeasti aloitetulla antibioottihoidolla.

Reaktiivinen niveltulehdus on yleensä alaraajojen yhden tai useamman nivelen tulehdus, jota edeltää ripuli, sukupuolitauti (klamydia) tai joskus tuntemattomaksi jäänyt infektiosairaus. Sairaudelle on tyypillistä, että vaivoja on tavallisesti myös jänteiden ja nivelsiteiden kiinnityskohdissa. Erotuksena kihdistä ja bakteeritulehduksesta nivelkipu on vähäisempää ja potilas on useimmiten nuori ja hyväkuntoinen. Hoitona voidaan käyttää glukokortikoidipistoksia ja tulehduskipulääkkeitä. Niveltulehdus paranee yleensä 3–5 kuukauden kuluessa. Osa potilaista (n. 10–15 %) voi sairastua krooniseen niveltulehdukseen, jota hoidetaan antireumaattisilla lääkkeillä.

Yksi tai muutama nivel voi tulehtua myös selkärankareuman, nivelpsoriaasin, kroonisten suolitulehdusten ja joidenkin harvinaisempien sairauksien yhteydessä. Joskus yhden tai harvojen nivelten tulehduksen syy voi jäädä epäselväksi.

Monen nivelen oireet

Monen nivelen vaihteleva tai jatkuva kipu, arkuus, turvotus ja jäykkyys tai laaja-alaisemmat oireet sopivat useimmiten nivelrikkoon, polymyalgiaan, fibromyalgiaan, nivelten hyvänlaatuiseen yliliikkuvuuteen tai moniniveltulehdukseen, kuten nivelreumaan.

Moninivelrikko on yli 50-vuotiaiden tavallisin nivelkipujen syy. Taudissa voi esiintyä myös vaihtelevia nivelturvotuksia, mutta erotuksena nivelreumasta niitä ei yleensä esiinny sormien tai varpaiden tyvinivelissä tai rannenivelissä. Nivelrikossa aamujäykkyys on lyhytaikaista. Röntgenkuvalla voidaan varmentaa diagnoosi ja arvioida taudin vaikeutta. Lääkehoito on oireenmukaista.

Polymyalgia rheumaticaan eli lihasreumaan liittyvät lihasten arkuus ja jäykkyys esiintyvät hartioiden ja lantion alueella erityisesti öisin ja aamuisin. Potilaat ovat yli 50-vuotiaita, ja tulehdusarvot (Lasko ja CRP) ovat kohonneet. Tauti paranee nopeasti pienellä annoksella glukokortikoidia, jota jatketaan ylläpitohoitona ainakin 6 kuukauden ajan.

Fibromyalgiaa (laaja-alainen kipuoireyhtymä) sairastaa noin 5 % väestöstä. Vaiva on yleinen varsinkin keski-ikäisillä naisilla, ja sille on ominaista uupumus, virkistämätön uni ja mielialan häiriöt. Paino- ja käsittelyarkuutta esiintyy lihaksissa, nivelissä ja jänteiden kiinnityskohdissa. Fibromyalgian hoidossa tärkeätä on omaehtoinen liikunnallinen harjoittelu, jonka lisäksi voidaan käyttää unenlaatua ja mielialaa parantavia lääkkeitä.

Nivelten hyvänlaatuinen yliliikkuvuus on tavallinen syy etenkin nuorten naisten nivelkipuihin ja laaja-alaisiin särkyoireisiin. Diagnoosi varmentuu nivelten yliliikkuvuuden testauksella. Yliliikkuvuuteen liittyvät oireet voivat vähentyä iän myötä.

Moniin virustulehduksiin liittyy nivelsärkyä ja lieviä nivelturvotuksia. Samalla voi ilmetä muita sairauteen liittyviä oireita, kuten kuumetta ja ihottumia. Diagnoosi voidaan varmistaa virusvasta-ainemäärityksillä. Virustulehdukset paranevat yleensä seurannassa ilman erityistä lääkehoitoa. Ks. myös esimerkiksi artikkelit Pogostantauti (nivelrokko), Vihurirokko ( rubella ) ja Parvorokko (pikkurokko).

Nivelreuma alkaa yleensä vähitellen viikkojen tai kuukausien aikana sormista, päkiöistä tai ranteista, mutta joskus myös muista nivelistä. Tyypilliset oireet ovat aristus niveliä liikuttaessa, aamujäykkyys ja nivelten turvotus. Leposärkyä ei juuri esiinny. Noin kahdella kolmesta potilaasta reumakokeet ovat positiiviset (reumatekijä tai sitrulliinipeptidivasta-aineet). Nivelreuman ennuste on uusien tehokkaiden lääkkeiden ansiosta huomattavasti parantunut.

Moniniveltulehduksen ja -kivun syynä voivat olla myös nivelpsoriaasi, systeeminen sidekudossairaus tai muut harvinaisemmat sairaudet, joiden tarkempi tutkiminen tapahtuu erikoissairaanhoidossa.

Infektiotautien yhteydessä ja niiden jälkeen voi joillakin potilailla esiintyä pitkittynyttä nivelsärkyä ilman nivelturvotuksia. Muita nivelsärkyihin liittyviä tekijöitä voivat olla yksipuolinen rasitus, kylmyys, kosteus, vaihdevuodet sekä psyykkiset tekijät. Joskus nivelkipujen syytä on vaikea määrittää.

Niveltulehduksen erottaminen nivelkivusta perustuu oireisiin ja lääkärin tekemään yleis- ja niveltutkimukseen. Diagnoosin määritystä tarkennetaan tilanteen mukaan laboratorio- ja kuvantamistutkimuksilla.

Milloin tutkimuksiin ja hoitoon

Jos yksi nivel ilman edeltävää vammaa tulee hyvin kipeäksi ja turpoaa nopeasti, on syytä hakeutua tutkimuksiin ja hoitoon viipymättä. Syynä voi olla nivelen bakteeritulehdus, joka hoidetaan antibiooteilla. Myös kihtikohtaus voi alkaa nopeasti ja muistuttaa bakteeritulehdusta.

Muiden niveloireiden kohdalla hoitoon hakeutumiseen vaikuttavat vaivojen voimakkuus ja kesto.

  • Jos nivelvaivoja on esiintynyt pitkään ja ne haittaavat jokapäiväistä elämää, on syytä selvittää, mikä nivelsairaus on kyseessä.
  • Kun oireet muistuttavat nivelreumaa (liikearkuus ja turvotus symmetrisesti useissa nivelissä ja aamujäykkyyttä), hoitoon hakeutumista ei pidä viivytellä, koska varhainen hoito parantaa tuloksia.
  • Jos nivelvaivoihin liittyy kuumetta ja alentunut yleiskunto, on tutkimuksiin syytä hakeutua pikaisesti.
  • Lieviä ja vaihtelevia nivelkipuja, joita ulkoiset tekijät pahentavat, voi ainakin aluksi hoitaa itse oireenmukaisesti parasetamolilla tai tulehduskipulääkkeillä.

Kirjallisuutta

  1. Luosujärvi R. Niveltulehdusoireisen potilaan tutkiminen avohoidossa. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 11.9.2018.
  2. Julkunen H, Eklund K. Niveltulehdusten diagnostiikka. Duodecim 2017;133:1293-301.