Matala korko tai koroton kenkä
Kaikki korot matalista korkeisiin muuttavat pystyasentoa ja vaikuttavat alaraajojen nivel- ja lihastoimintoihin ja kuormitukseen osana liikeketjua (taulukko Korollisten kenkien käytön aiheuttamia alaraaja- ja jalkavai, kuvat ja ). Matalien korkojen aiheuttamat muutokset ovat vain lievempiä. Siitä syystä arki- ja työkenkien suositeltava korko on alle kaksi senttimetriä (taulukko Kengän materiaalien ja rakenteiden vaikutukset jalkaterveyteen).
Korkean koron vaikutus. Korko muuttaa nivelten asentoa jalkaterässä ja koko kehossa. Korkokengässä nilkka on epävakaa ja päkiä kuormittuu voimakkaasti.
Korkokenkien vaikutus lantion asentoon. Ilman kenkiä seistessä lannenotko on noin 25 astetta. Koron vaikutuksesta notko suurenee ja lantio kallistuu normaalia enemmän eteenpäin.
Erikorkuisten korkojen ja erilaisten kenkien vaikutusta polven kuormitukseen terveillä ja nivelrikkoisilla tutkittaessa on ilmennyt, että polviniveltä kuormittivat vähiten matalat, alle yhden sentin korot ja paljain jaloin liikkuminen (ks. Paljasjalkakävely on tehokasta jalkavoimistelua).
Korottomat paljasjakakengät, joissa pohjan paksuus on 1,3–2,5 mm, soveltuvat vapaa-ajan käytön lisäksi työ- ja urheilukäyttöön (ks. Paljasjalkakengät työkenkinä, Paljasjalkakenkien käyttö liikunnassa).
Liukastumisten yleinen syy on kantapään luistaminen. Talvikengissä suositellaan takareunasta viistottua korkoa (ks. kuva Tasapainoa tukevan kengän ominaisuudet), koska se suurentaa tukipintaa kantaiskuvaiheessa ja voi vähentää kaatumisia.
Suora lesti
Lesti on muotti, jonka päälle kenkä rakennetaan. Se määrää kengän mallin ja mitat. Koska jalkaterä on malliltaan suora, suoralestinen kenkä tukee jalkaterien toimintoja ja ohjaa askeleen oikeaan suuntaan kävellessä (kuva ). Lestin suoruutta voi arvioida kengän pohjasta.
Suora- ja käyrälestinen kenkä. A) Suora lestinen kenkä tukee terveen jalkaterän toimintalinjaa. B) Käyrässä lestissä jalkaterän etuosa suuntautuu sisäänpäin. Käyrälestinen kenkä saattaa soveltua henkilölle, jolla on korkea jalkakaari ja jalkaterän etuosan kuormitus on sisäreunalla. Lestin suoruuden arviointi. Puolitetaan kantalappu viivaimella ja katsotaan, puolittuuko päkiä (A).
Useimmissa lesteissä päkiän kohta on kovera, jolloin keskimmäiset jalkapöytäluut laskeutuvat normaalia alemmaksi ja ylikuormittuvat ja vastaavasti 1. ja 5. jalkapöytäluut (kuva ) nousevat ylös. Kengän tekovaiheessa koveruutta vähennetään erilaisilla täytemateriaaleilla. Käytössä materiaalit muovautuvat niin, että sisäpohjaan syntyy päkiän kohdalle kuoppa, mikä estää jalkapöytäluiden ja sisäkaaren toiminnot (ks. Jalkaterän ja varpaiden toimivuuden ylläpito).
Jalkaterän etuosan asento kapeassa kengässä. 1. ja 5. jalkapöytäluut ovat kengässä korkeammalla kuin kolme keskimmäistä jalkapöytäluuta.
| Muutokset kehossa | Vaivat ja sairaudet |
|---|---|
| Lantion kallistuminen eteen, lannenotko suurenee (kuva ) | Kun pystyasento suuntautuu eteen, tarvitaan enemmän lihastyötä tasapainon ylläpitämiseen, seurauksena on alaselän väsyminen ja kivut. |
| Kaularangan vaivat: niskan pienet lihakset aktivoituvat, lihakset väsyvät, niskakivut ja -vaivat. | |
| Polvinivelen kuormituksen kasvaminen | Nivelrikko |
| Pohje- ja säärilihasten epätasapaino | Pohjeluulihas heikkenee. |
| Pohjelihaspumpun toiminta heikkenee. Seurauksena on alaraajojen turvotus, raajojen väsyminen ja suonikohjut. | |
| Nilkkanivel | Ojentumisen seurauksena pohjelihas ja akillesjänne lyhenevät. |
| Koukistuksen vähenemisen seurauksena tasapaino heikkenee ja kaatumisriski kasvaa. | |
| Kantaluun eversio lisääntyy, jonka seurauksena normaali pronaatio rajoittuu ja iskunvaimennus heikkenee. | |
| Kuormituksen siirtyminen päkiälle | Päkiäkivut (stilettotarsal) |
| Päkiän leviäminen ja laskeutuminen | |
| Päkiän rasvapatja siirtyy varvaspoimuun. | |
| Jännekalvo (plantaarifaskia) lyhenee ja sisäkaari kohoaa. | |
| Tarsaaliluiden kuormittumisen seurauksena nivelrikon riski | |
| Varpaat | Asentopoikkeamat: iso- ja pikkuvarpaan vaivaisenluu, vasaravarpaat |
| Nivelkapselin tulehdus | |
| Iho ja kynnet | Kovettumat, känsät, hiertymät: päkiä, varpaiden dorsaaliset nivelpinnat, varpaiden päät |
| Kynsien paksuntuminen ja sisäänkasvu, kynsikivut | |
| Jalkavaivat ja vammat | Hermopinne (Mortonin neurooma) (ks. Mortonin neurooman hoito) |
| Haglundin kantapää (kuva Haglundin kantapää) | |
| Jalkapohjan kalvojänteen rappeuma (plantaarifaskiopatia) | |
| Nilkan nyrjähdys (ks. Liikehallinnan harjoittaminen, Nilkan nyrjähdyksen hoito ja Nilkan liikehallinnan harjoittaminen) | |
| Kävely ja tasapaino | Pienentynyt tukipinta heikentää tasapainoa, lisää kävelyn epävakautta ja kaatumisriskiä. |
| Varvastyöntö jää pois, jonka seurauksena syntyy isovarpaan tyvinivelen liikerajoitus. |
