Jalkateräleikkauksen jälkeiseen toipumiseen vaikuttavat leikkaukseen liittyvien rajoitteiden
ohella henkilön mahdolliset sairaudet ja elämäntavat.
Vuodelevon pitkittyessä on tärkeä huolehtia potilaan lihaksiston aktivoimisesta.
Jalkaterveyden kannalta olennaista on tehdä passiivista ja aktiivista nivelten liikuttelua
heti, kun se on sallittua.
Aktiivisen kuntoutuksen alkamiseen vaikuttavat muun muassa leikkausmenetelmä ja immobilisaatiovaiheen
kesto.
Jalkaterveyttä heikentävät jalkaterän ja varpaiden alueen kipu, turvotus, nivelten
jäykistyminen sekä päkiän kuormituksen keventäminen liikuttaessa.
Hoitokenkä tai kävelykipsi ja sauvojen käyttö muuttavat kävelyn mallia ja vaativat
totuttelua.
Usean viikon kestävän toipumisajan aikana kuormituksen keventämiseen liittyvä poikkeava
alaraajan käyttö heikentää lihas- ja niveltoimintojen lisäksi alaraajojen verenkiertoa,
ja altistaa laskimotukoksen syntymiselle (ks. Kevyet tukisukat ja lentosukat, Lääkinnälliset hoitosukat).
Turvotuksen hoito
Nilkka- ja varvasleikkausten jälkeinen turvotus ja kipu hidastavat paranemista.
Turvotusta vähentää raajan pitäminen kohoasennossa aina, kun se on mahdollista sekä
pitkän istumisen välttäminen.
Kohtuullinen liikkuminen vähentää turvotusta ja laskimotukoksen riskiä.
Jalkateräleikkauksissa, missä on niveliä luudutettu, kävelyä voi helpottaa keinupohjaisten
kenkien hankinta.
Jalkaterän ja päkiän alueen arkuutta voi vähentää hankkimalla sukat, missä on päkiän
ja varpaiden alueella vahvikkeet (ks. Sukkamateriaalit ja kosteuden kuljetus).
Kun normaali alaraajan kuormittaminen sallitaan, jatkokuntoutuksessa varmistetaan,
että jalkaterä ja varpaat toimivat moitteettomasti ja normaalin kävelyn vaiheet palautuvat
ja ontuminen loppuu.
